RAAMATTU LÄPI VUODESSA
heinäkuu 22
____________________________________
2 Aik 6:12 – 8:10
12. Salomo astui Herran alttarin eteen koko Israelin seurakunnan nähden ja ojensi kätensä.
13. Hän oli teettänyt vaskesta lavan, 5 kyynärää pitkän, 5 kyynärää leveän ja 3 kyynärää korkean, ja asettanut sen esipihan keskelle. Hän nousi sille, polvistui koko Israelin seurakunnan nähden, ojensi kätensä taivasta kohti
14. ja sanoi: ”Herra, Israelin Jumala, sinun vertaistasi Jumalaa ei ole taivaassa eikä maan päällä, sinun, joka pidät liiton ja säilytät laupeuden palvelijoillesi, jotka vaeltavat sinun edessäsi kaikesta sydämestään.
15. Sinä olet pitänyt, mitä olet puhunut palvelijallesi Daavidille, isälleni. Minkä olet suullasi puhunut, sen olet kädelläsi täyttänyt, kuten nyt on tapahtunut.
16. Pidä nytkin, Herra, Israelin Jumala, mitä olet puhunut palvelijallesi Daavidille, isälleni, sanoen: ’Aina on mies sinun suvustasi oleva minun edessäni, istumassa Israelin valtaistuimella, jos vain sinun poikasi pitävät vaarin teistään, niin että vaeltavat lakini mukaan, niin kuin sinä olet vaeltanut minun edessäni’.
17. Toteutukoon nyt, Herra, Israelin Jumala, sanasi, minkä olet puhunut palvelijallesi Daavidille.
18. Mutta asuuko Jumala todella maan päällä ihmisten parissa? Taivaisiin ja taivasten taivaisiin sinä et mahdu, kuinka sitten tähän temppeliin, minkä olen rakentanut!
19. Käänny kuitenkin palvelijasi rukouksen ja anomisen puoleen, Herra, minun Jumalani. Kuule huuto ja anomus, jotka palvelijasi edessäsi rukoilee,
20. että silmäsi olisivat päivät ja yöt avoinna tätä temppeliä kohti, tätä paikkaa kohti, johon olet sanonut asettavasi nimesi, että kuulisit rukouksen, minkä palvelijasi tähän paikkaan päin kääntyneenä rukoilee.
21. Kuule palvelijasi ja kansasi Israelin anomukset, jotka he rukoilevat tähän paikkaan päin kääntyneinä. Kuule taivaasta, olinpaikastasi, ja kun kuulet, niin anna anteeksi.
22. Jos joku rikkoo lähimmäistään vastaan, ja hänet pannaan valalle ja vannotetaan, ja jos hän tulee ja vannoo sinun alttarisi edessä tässä temppelissä,
23. niin kuule taivaasta ja auta palvelijasi oikeuteensa. Tee niin, että rankaiset syyllistä ja annat hänen tekojensa tulla hänen päänsä päälle, mutta julistat viattoman syyttömäksi ja annat hänelle hänen vanhurskautensa mukaan.
24. Jos vihollinen voittaa kansasi Israelin sen tähden, että he ovat tehneet syntiä sinua vastaan, mutta he sitten kääntyvät, kiittävät nimeäsi, rukoilevat ja anovat armoa kasvojesi edessä tässä temppelissä,
25. niin kuule taivaasta ja anna anteeksi kansasi Israelin synti ja tuo heidät takaisin tähän maahan, minkä olet antanut heille ja heidän isilleen.
26. Jos taivas suljetaan, niin ettei tule sadetta, koska he ovat tehneet syntiä sinua vastaan, mutta he sitten rukoilevat kääntyneinä tähän paikkaan päin, ylistävät sinun nimeäsi ja kääntyvät synnistään, kun sinä nöyryytät heitä,
27. niin kuule taivaasta ja anna anteeksi palvelijaisi ja kansasi Israelin synti. Sinähän osoitat heille hyvän tien, jota heidän on vaellettava. Suo silloin sade maallesi, minkä olet antanut kansallesi perintöosaksi.
28. Jos maahan tulee nälänhätä, rutto, jos tulee nokitähkä ja viljanruoste, jos tulevat heinäsirkat ja tuhosirkat, jos sen viholliset ahdistavat sitä maassa, jossa sen portit ovat, jos tulee mikä tahansa vitsaus tai vaiva,
29. ja jos silloin joku ihminen, kuka hyvänsä, tai sinun koko kansasi Israel, rukoilee ja anoo armoa, kun he kukin tuntevat vitsauksen ja tuskan, joka on kohdannut heitä, ja ojentavat kätensä tähän temppeliin päin,
30. niin kuule silloin taivaasta, asuinpaikastasi. Anna anteeksi ja anna kullekin kaikkien hänen tekojensa mukaan, koska tunnet hänen sydämensä. Sinähän yksin tunnet ihmislasten sydämet,
31. että he pelkäisivät sinua ja vaeltaisivat sinun teitäsi niin kauan kuin he elävät tässä maassa, minkä olet antanut meidän isillemme.
32. Jos myös joku muukalainen, joka ei ole sinun kansaasi Israelia, tulee kaukaisesta maasta sinun suuren nimesi, väkevän kätesi ja ojennetun käsivartesi tähden, ja rukoilee kääntyneenä tähän temppeliin päin,
33. niin kuule häntä taivaasta, olinpaikastasi, ja tee kaikki, mitä muukalainen sinulta rukoilee. Tee niin, että kaikki maan kansat tuntisivat sinun nimesi ja pelkäisivät sinua, samoin kuin sinun kansasi Israel, ja tulisivat tietämään, että sinä olet ottanut nimiisi tämän temppelin, jonka olen rakentanut.
34. Jos sinun kansasi lähtee sotaan vihollisiaan vastaan tietä, mitä heidät lähetät, ja he rukoilevat sinua kääntyneinä tähän kaupunkiin päin, minkä olet valinnut, ja tähän temppeliin päin, minkä olen nimellesi rakentanut,
35. niin kuule taivaasta heidän rukouksensa ja anomisensa ja hanki heille oikeus.
36. Jos he tekevät syntiä sinua vastaan (eihän ole ihmistä, joka ei tee syntiä), ja sinä vihastut heihin ja annat heidät vihollisen valtaan, niin että heidän vangitsijansa vievät heidät vangeiksi kaukaiseen tai läheiseen maahan,
37. mutta jos he sitten menevät itseensä siinä maassa, mihin heidät on viety vangeiksi, kääntyvät ja anovat sinulta armoa vankeutensa maassa, sanoen: ’Me olemme tehneet syntiä, tehneet väärin ja olleet jumalattomat’,
38. ja kääntyvät sinun puoleesi kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan vankeutensa maassa, mihin heidät on viety vangeiksi, ja rukoilevat kääntyneinä tähän maahan päin, minkä sinä olet antanut heidän isilleen, tähän kaupunkiin päin, minkä olet valinnut, ja tähän temppeliin päin, minkä minä olen rakentanut sinun nimellesi,
39. niin kuule taivaasta, asuinpaikastasi, heidän rukouksensa ja anomisensa, hanki heille oikeus ja anna anteeksi kansallesi, mitä he ovat rikkoneet sinua vastaan.
40. Olkoot siis, Jumalani, sinun silmäsi avoinna, ja tarkatkoot sinun korvasi rukouksia tässä paikassa.
41. Nouse nyt, Herra Jumala, tule läsnäolosi sijaan, sinä ja sinun voimasi arkki. Sinun pappisi, Herra Jumala, olkoot puetut pelastukseen, ja sinun hurskaasi riemuitkoot siitä, mikä on hyvää.
42. Herra Jumala, älä hylkää voideltuasi. Muista armosi lupauksia, jotka annoit Daavidille, palvelijallesi.”
7. LUKU
Temppelin vihkimisuhrit
1. Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, kulutti tuli taivaasta polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin.
2. Papit eivät voineet mennä Herran temppeliin, sillä Herran kirkkaus täytti sen.
3. Kun kaikki israelilaiset havaitsivat tulen laskeutuvan alas ja näkivät temppelin päällä Herran kirkkauden, he polvistuivat kivillä lasketulla pihalla kasvoilleen maahan, rukoilivat ja kiittivät Herraa siitä, että hän on hyvä, että hänen armonsa pysyy iäti.
4. Sitten kuningas ja koko kansa uhrasivat teurasuhrin Herran edessä.
5. Kuningas Salomo uhrasi teurasuhrina 22.000 nautaa ja 120.000 lammasta. Näin he, kuningas ja koko kansa, vihkivät Herran temppelin.
6. Papit seisoivat kukin virkatoimessaan. Leeviläiset, käsissään Herran soittimet, jotka kuningas Daavid oli teettänyt, seisoivat kiittämässä Herraa Daavidin ylistysvirsillä siitä, että hänen armonsa pysyy iäti. Heitä vastapäätä papit soittivat torvia, ja koko Israelin kansa seisoi.
7. Salomo pyhitti Herran temppelin edessä olevan esipihan keskiosan. Hänen oli näet siellä uhrattava polttouhri ja yhteysuhrin rasvat, koska polttouhri, ruokauhri ja rasvat eivät mahtuneet vaskialttarille, jonka Salomo oli teettänyt.
8. Näin Salomo siihen aikaan vietti juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssaan. Se oli hyvin suuri kokous, johon kokoonnuttiin sieltä, mistä mennään Hamatiin, ja Egyptin purolta* asti.
9. Heillä oli 8. päivänä juhlakokous. Alttarin vihkimistä he viettivät 7 päivää ja juhlaa 7 päivää.
10. Seitsemännen kuun 23. päivänä Salomo päästi kansan menemään majoilleen. He iloitsivat ja olivat hyvillä mielin siitä hyvästä, minkä Herra oli tehnyt Daavidille, Salomolle ja kansalleen Israelille.
Herra ilmestyy Salomolle
11. Kun Salomo oli saanut valmiiksi Herran temppelin ja kuninkaan linnan, menestyen kaikessa, mitä oli ajatellut tehdä Herran temppelissä ja omassa linnassaan,
12. Herra ilmestyi hänelle yöllä ja sanoi hänelle: ”Minä olen kuullut sinun rukouksesi ja valinnut tämän paikan uhrieni paikaksi.
13. Jos minä suljen taivaan, niin ettei tule sadetta, jos käsken heinäsirkkojen syödä maata tai jos lähetän ruton kansaani,
14. mutta minun kansani, joka on otettu nimiini, nöyrtyy, ja he rukoilevat, etsivät minun kasvojani ja kääntyvät pahoilta teiltään, niin minä kuulen taivaasta ja annan anteeksi heidän syntinsä ja teen heidän maansa jälleen terveeksi.
15. Minun silmäni ovat avoinna, ja korvani tarkkaavat rukouksia tässä paikassa.
16. Minä olen nyt valinnut ja pyhittänyt tämän temppelin, että nimeni olisi siinä ainiaan. Minun silmäni ja sydämeni tulevat aina olemaan siinä.
17. Jos sinä vaellat minun edessäni, niin kuin sinun isäsi Daavid vaelsi, ja teet kaiken, mitä olen käskenyt sinun tehdä, noudattaen minun käskyjäni ja oikeuksiani,
18. minä pidän voimassa sinun kuninkaallisen valtaistuimesi, kuten lupasin isällesi Daavidille: ’Aina on mies sinun suvustasi hallitseva Israelia’.
19. Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun käskyni ja säädökseni, jotka olen teille antanut, ja menette palvelemaan ja kumartamaan muita jumalia,
20. niin minä kiskaisen sellaiset irti maastani, jonka olen heille antanut. Tämän temppelin, jonka olen pyhittänyt nimelleni, minä heitän pois kasvojeni edestä ja teen sen sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille kansoille.
21. Tämän temppelin tähden, joka ennen oli korkein, jokainen ohikulkija on järkyttyvä. Kun hän kysyy: ’Miksi on Herra näin tehnyt tälle maalle ja tälle temppelille?’,
22. niin vastataan: ’Siksi, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin, kumarsivat niitä ja palvelivat niitä. Sen tähden hän on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä’.”
8. LUKU
Salomon linnoitukset ja muut toimet
1. Niiden 20 vuoden kuluttua, joina Salomo oli rakentanut Herran temppelin ja oman linnansa,
2. hän linnoitti ne kaupungit, jotka Huuram oli antanut hänelle, ja hän asetti israelilaisia asumaan niissä.
3. Salomo meni Hamat-Soobaan ja valloitti sen.
4. Hän linnoitti myös Tadmorin erämaassa ja kaikki varastokaupungit, jotka hän oli rakentanut Hamatiin.
5. Lisäksi hän linnoitti Ylä-Beet-Hooronin ja Ala-Beet-Hooronin muureilla, porteilla ja salvoilla varustetuiksi kaupungeiksi,
6. samoin Baalatin ja kaikki omistamansa varastokaupungit, kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit sekä kaikki muut paikat, mitkä hän tahtoi linnoittaa Jerusalemissa, Libanonilla ja kaikessa hallitsemassaan maassa.
7. Kaiken kansan, mitä oli jäänyt jäljelle heettiläisistä, amorilaisista, perissiläisistä, hivviläisistä ja jebusilaisista, kaikki, jotka eivät olleet israelilaisia,
8. ne niiden jälkeläiset, jotka vielä olivat jäljellä maassa, ja joita israelilaiset eivät olleet tuhonneet, Salomo saattoi työveron alaisiksi tähän päivään asti.
9. Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään työorjakseen. Hänellä oli heitä sotilaina sekä vaunusoturiensa, sotavaunujensa ja ratsumiestensä päällikköinä.
10. Maaherrojen virkamiehiä oli Salomolla 250, jotka hallitsivat väkeä.
____________________________________
Room 7:14 – 8:8
Uskovan sisäinen ristiriita
14. Mehän tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minulla on turmeltunut luonto*, myyty synnin alaisuuteen.
15. Enhän tunne omakseni, mitä teen: Minä en näet toteuta mitä tahdon, vaan mitä vihaan, sitä minä teen.
16. Mutta tehdessäni sitä, mitä en tahdo, minä myönnän, että laki on hyvä.
17. Sen tekijä en siis ole enää minä, vaan synti, mikä asuu minussa.
18. Minä kyllä tiedän, ettei minussa, se on, turmeltuneessa luonnossani* asu mitään hyvää. Tahtoa minulla kyllä on, mutta ei ole voimaa hyvän toteuttamiseen.
19. Sillä sitä hyvää, mitä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20. Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21. Tahtoessani tehdä hyvää minä huomaan itsessäni sen lain, että paha on piintynyt minuun.
22. Sisällisen ihmiseni puolesta minä kyllä ilolla yhdyn Jumalan lakiin*,
23. mutta ihmisluonnossani* minä tunnen toisen lain, joka sotii mieleni lakia vastaan ja pitää minua luonnossani* olevan synnin lain vankina.
24. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen [uudistuneella] mielellä Jumalan lakia, mutta turmeltuneella luonnolla* synnin lakia.
8. LUKU
Hengen vaikuttama uusi elämä
1. Mitään kadotustuomiota ei siis ole niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.
2. Elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
3. Mitä laki ei voinut saada aikaan, koska se oli turmeltuneen luonnon* kautta tullut heikoksi, sen Jumala teki lähettämällä oman Poikansa syntisen ihmisluonnon kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin ihmisluonnossa,
4. että lain [vaatima] vanhurskaus* tulisi täytetyksi meissä, jotka emme vaella turmeltuneen luontomme* mukaan, vaan Hengen.
5. Niillä, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaan, on sen luonnon mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli*.
6. Turmeltuneen luonnon mieli on kuolema, mutta Hengen [vaikuttama] mieli on elämä ja rauha.
7. Turmeltuneen luonnon mielihän on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu tottelemaan Jumalan lakia, eikä se voikaan.
8. Turmeltuneen luontonsa hallitsemat eivät voi olla Jumalalle otollisia.
____________________________________
Ps 18:1-15
18. PSALMI
Kuninkaan ylistysvirsi
1. Veisuunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Hän puhui nämä sanat Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin käsistä.
2. Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
3. Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, pelastukseni sarvi ja varustukseni.
4. Ylistetty olkoon Herra! Niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
5. Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat pelästyttivät minut.
6. Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.
7. Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani. Hän kuuli ääneni pyhäköstään*, ja huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
8. Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät. Ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
9. Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustaan, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
10. Hän notkisti taivaat ja astui alas synkkä pilvi jalkojensa alla.
11. Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän liiti tuulen siivillä.
12. Hän pani pimeyden verhokseen, majakseen mustat vedet, paksut pilvet ympäriinsä.
13. Hohde kävi hänen edellään, ja pilvistä sinkosi rakeita ja palavia hiiliä.
14. Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua, pani tulemaan rakeita ja palavia hiiliä.
15. Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljoilla salamoilla kauhistutti heidät.
____________________________________
Snl 19:24-25
24. Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa viedyksi sitä suuhunsa.
25. Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtävää nuhdellaan, hän ottaa sen opikseen.