RAAMATTU LÄPI VUODESSA
heinäkuu 7
____________________________________
1 Aik 4:5 – 5:17
5. Ashurilla, Tekoan isällä, oli kaksi vaimoa, Hela ja Naara.
6. Naara synnytti hänelle Ahussamin, Heeferin, Teemenin ja ahastarilaiset. Nämä olivat Naaran pojat.
7. Helan pojat olivat Seret, Soohar ja Etnan.
8. Koosille syntyivät Aanub ja Soobeba sekä Aharhelin, Haarumin pojan, suvut.
9. Jabes oli suuremmassa arvossa pidetty kuin hänen veljensä. Hänen äitinsä oli antanut hänelle nimen Jabes* sanoen: ”Olen synnyttänyt hänet kipuja kärsien.”
10. Jabes huusi Israelin Jumalaa, sanoen: ”Jospa sinä siunaisit minua ja laajentaisit minun alueeni, jospa sinun kätesi olisi minun kanssani ja varjelisit minua pahasta, niin että pääsisin kipuja kärsimästä!” Jumala antoi hänen pyyntönsä toteutua.
11. Kelubille, Suuhan veljelle, syntyi Mehir, joka oli Estonin isä.
12. Estonille syntyivät Beet-Raafa, Paaseah ja Tehinna, Naahan kaupungin isä. Nämä olivat Reekan miehet.
13. Kenaan pojat olivat Otniel ja Seraja. Otnielin pojat olivat: Hatati*.
14. Meonotaille syntyi Ofra. Serajalle syntyi Jooab. Hänen jälkeläisiään olivat Ge-Harasimin asukkaat, jotka olivat seppiä.
15. Kaalebin, Jefunnen pojan, pojat olivat Iiru, Eela ja Naam sekä Eelan pojat ja Kenas.
16. Jehallelin pojat olivat Siif, Siifa, Tiireja ja Asarel.
17. Esran pojat olivat Jeter, Mered, Eefer ja Jaalon. Vaimo tuli raskaaksi ja synnytti Mirjamin, Sammain ja Jisbahin, Estemoan isän.
18. Hänen Juudan sukua ollut vaimonsa synnytti Jeredin, Gedorin isän, Heberin, Sookon isän, ja Jekutielin, Saanoahin isän. Nämä olivat Bitjan, faraon tyttären, poikia, jonka Mered oli ottanut vaimokseen.
19. Hoodian vaimon, Nahamin sisaren, pojat olivat Kegilan isä, garmilainen, ja maakatilainen Estemoa.
20. Siimonin pojat olivat Amnon ja Rinna, Been-Haanan ja Tiilon. Hisin pojat olivat Soohet ja Soohetin poika.
21. Seelan, Juudan pojan, pojat olivat Eer, Leekan isä, Lada, Maaredan isä, ja pellavakankaiden kutojain suvut Beet-Asbeasta,
22. vielä Jookim ja Kooseban miehet sekä Jooas ja Saaraf, jotka asuivat* perheenisinä Mooabissa, ja Jaasubi-Lehem. Nämä ovat vanhoja asioita.
23. He olivat niitä savenvalajia, jotka asuvat Netaimissa ja Gederassa. He asuivat siellä kuninkaan luona ja olivat hänen työssään.
24. Simeonin pojat olivat Nemuel ja Jaamin, Jaarib, Serah ja Saul.
25. Tämän poika oli Sallum, tämän poika Mibsam, tämän poika Misma.
26. Misman pojat olivat: hänen poikansa Hammuel, tämän poika Sakkurja ja tämän poika Siimei.
27. Siimeillä oli 16 poikaa ja 6 tytärtä, mutta hänen veljillään ei ollut monta lasta, eikä koko heidän sukunsa lisääntynyt Juudan lasten määrään.
28. He asuivat Beersebassa, Mooladassa ja Hasar-Suualissa,
29. Bilhassa, Esemissä ja Tooladissa,
30. Betuelissa, Hormassa ja Siklagissa,
31. Beet-Markabotissa, Hasar-Suusimissa, Beet-Birissä ja Saaraimissa. Nämä olivat heidän kaupunkinsa Daavidin hallitukseen asti.
32. Heidän kylänsä olivat Eetam, Ain, Rimmon, Tooken ja Aasan: Viisi kaupunkia.
33. Sen lisäksi kaikki heidän kylänsä, jotka olivat näiden kaupunkien ympärillä Baaliin asti. Nämä olivat heidän asuinsijansa. Heillä oli omat sukuluettelonsa.
34. Vielä: Mesobab, Jamlek, Joosa, Amasjan poika,
35. Jooel, Jeehu, Joosibjan poika, joka oli Serajan poika, joka Asielin poika.
36. Eljoenai, Jaakoba, Jesohaja, Asaja, Adiel, Jesimiel, Benaja
37. ja Siisa, Sifin poika, joka oli Allonin poika, joka Jedajan poika, joka Simrin poika, joka Semajan poika.
38. Nämä nimeltä mainitut olivat sukujensa ruhtinaita, ja heidän perhekuntansa olivat levinneet ja lisääntyneet.
39. He kulkivat Gedoriin päin, laakson itäiseen osaan saakka, hakeakseen laidunta lampailleen.
40. He löysivät lihavan ja hyvän laitumen, ja maa oli tilava joka suuntaan sekä rauhallinen ja levollinen, sillä ne, jotka olivat asuneet siellä ennen, olivat haamilaisia.
41. Nämä nimeltä luetellut tulivat Hiskian, Juudan kuninkaan, päivinä ja valtasivat heidän telttansa. He voittivat meunilaiset, jotka olivat siellä, ja vihkivät heidät tuhon omiksi. Niin on tähän päivään asti. He asettuivat heidän sijaansa, sillä siellä oli laidunta heidän lampailleen.
42. Heistä, simeonilaisista, meni 500 miestä Seirin vuoristoon. Heidän etunenässään olivat Pelatja, Nearja, Refaja ja Ussiel, Jisin pojat.
43. He surmasivat jäljellä olevat pelastuneet amalekilaiset ja jäivät sinne asumaan tähän päivään asti.
5. LUKU
1. Ruuben oli Israelin esikoinen, mutta koska hän saastutti isänsä vuoteen, hänen esikoisuutensa annettiin Joosefin, Israelin pojan, pojille, kuitenkin niin, ettei heitä merkitty sukuluetteloon esikoisina.
2. Juuda tuli voimakkaimmaksi veljiensä joukossa, ja yhdestä hänen jälkeläisistään tuli ruhtinas, mutta esikoisuus joutui Joosefille.
3. Ruubenin, Israelin esikoisen, pojat olivat Hanok ja Pallu, Hesron ja Karmi.
4. Jooelin pojat olivat: hänen poikansa Semaja, tämän poika Goog, tämän poika Siimei,
5. tämän poika Miika, tämän poika Reaja, tämän poika Baal
6. ja tämän poika Beera, jonka Assurin kuningas Tillegat-Pilneser* vei pakkosiirtolaisuuteen. Hän oli ruubenilaisten ruhtinas.
7. Hänen veljensä olivat heidän sukuluetteloon merkityn polveutumisensa mukaan: Jegiel, päämies, Sakarja,
8. Bela, Aasaan poika, joka oli Seman poika, joka oli Jooelin poika. Hän asui Areorissa Neboon ja Baal-Meoniin asti.
9. Idässä hän asui Eufratvirrasta alkavaan erämaahan saakka. Heillä oli näet suuria karjalaumoja Gileadin maassa.
10. Saulin päivinä he kävivät sotaa hagrilaisia vastaan. Kun nämä olivat joutuneet heidän valtaansa, he asettuivat heidän telttoihinsa Gileadin koko itäistä rajaseutua myöten.
11. Gaadilaiset asuivat heidän kanssaan rajakkain Baasanin maassa Salkaan saakka:
12. Jooel päämiehenä ja Saafam toisena, sitten Janai ja Saafat Baasanissa.
13. Heidän veljensä olivat perhekuntiensa mukaan: Miikael, Mesullam, Seba, Joorai, Jakan, Siia ja Eeber, kaikkiaan seitsemän.
14. Nämä olivat Abihailin pojat, joka oli Huurin poika, joka Jaaroahin poika, joka Gileadin poika, joka Miikaelin poika, joka Jesisain poika, joka Jahdon poika, joka Buusin poika.
15. Ahi, Abdielin poika, joka oli Guunin poika, oli heidän perhekuntiensa päämies.
16. He asuivat Gileadissa, Baasanissa ja sen tytärkaupungeissa sekä kaikilla Saaronin laidunmailla niin kauas kuin ne ulottuivat.
17. Kaikki nämä merkittiin sukuluetteloon Juudan kuninkaan Jootamin ja Israelin kuninkaan Jerobeamin päivinä.
____________________________________
Apt 25:1-27
25. LUKU
Paavali ja maaherra Festus
1. Astuttuaan maaherran virkaan Festus meni kolmen päivän kuluttua Kesareasta Jerusalemiin.
2. Ylipapit ja juutalaisten johtomiehet ilmoittivat hänelle syyttävänsä Paavalia. He pyysivät häneltä
3. ja anoivat itselleen sitä suosionosoitusta Paavalia vastaan, että tämä haettaisiin Jerusalemiin. He näet valmistivat väijytystä surmatakseen hänet matkalla.
4. Festus vastasi, että Paavalia pidettiin vartioituna Kesareassa, ja että hän itse aikoi piakkoin mennä sinne.
5. Hän lisäsi: ”Tulkoot siis teidän johtomiehenne minun mukanani ja syyttäkööt häntä siellä, jos hänessä on jotakin väärää.”
6. Viivyttyään heidän luonaan vain 8 tai 10 päivää hän meni alas Kesareaan. Seuraavana päivänä hän istui tuomarinistuimelle ja käski tuoda Paavalin eteensä.
7. Kun tämä oli saapunut, Jerusalemista tulleet juutalaiset asettuivat hänen ympärilleen ja esittivät useita ja raskaita syytöksiä. He eivät kuitenkaan kyenneet näyttämään niitä toteen.
8. Paavali torjui ne sanoen: ”En ole rikkonut mitään juutalaisten lakia, temppeliä enkä keisaria vastaan.”
9. Festus, joka tavoitteli juutalaisten suosiota, kysyi Paavalilta: ”Tahdotko mennä Jerusalemiin ja siellä vastata näihin syytöksiin minun edessäni?”
10. Paavali vastasi: ”Minä seison keisarin tuomioistuimen edessä, ja sen edessä minut tuomittakoon. Juutalaisia vastaan en ole mitään rikkonut, kuten sinäkin aivan hyvin tiedät.
11. Jos olen muuten rikkonut ja tehnyt jotakin, mikä ansaitsee kuoleman, en pyri pääsemään kuolemasta. Jos taas se, mistä nämä minua syyttävät, on perätöntä, niin kukaan ei voi luovuttaa minua heille. Minä vetoan keisariin.”
12. Keskusteltuaan neuvonantajiensa kanssa Festus vastasi: ”Keisariin olet vedonnut, mene siis keisarin eteen.”
Festus esittää Paavalin asian Agrippa II:lle
13. Muutamien päivien kuluttua kuningas Agrippa ja Bernike* saapuivat Kesareaan tervehtimään Festusta.
14. Kun he viipyivät siellä useita päiviä, Festus kertoi Paavalin asiasta kuninkaalle: ”Täällä on eräs mies, jonka Feeliks on jättänyt vankeuteen.
15. Käydessäni Jerusalemissa juutalaisten ylipapit ja vanhimmat ilmoittivat syyttävänsä häntä ja vaativat hänelle tuomiota.
16. Minä vastasin heille: ’Roomalaisten tapa ei ole antaa ketään syyttäjiensä armoille, ennen kuin syytetty on asetettu vastakkain syyttäjäinsä kanssa ja saanut puolustautua syytöstä vastaan’.
17. Heidän kokoonnuttuaan tänne minä viivyttelemättä seuraavana päivänä istuin tuomarinistuimelle ja käskin tuoda miehen eteeni.
18. Kun hänen syyttäjänsä seisoivat hänen ympärillään, he eivät syyttäneet häntä mistään sellaisesta rikoksesta kuin olin odottanut.
19. Heillä oli häntä vastaan erimielisyyttä joistakin heidän uskontonsa asioista ja jostakin Jeesuksesta, joka oli kuollut, mutta jonka Paavali väitti elävän.
20. Ollessani epätietoinen, miten tällainen asia oli tutkittava, minä kysyin, tahtoiko hän mennä Jerusalemiin ja antaa ratkaista asiansa siellä.
21. Kun Paavali vetosi ja vaati, että hänet oli säilytettävä keisarillisen majesteetin tutkittavaksi, minä käskin vartioida häntä, kunnes lähetän hänet keisarin eteen.”
22. Agrippa sanoi Festukselle: ”Minäkin haluaisin kuulla sitä miestä.” Tämä sanoi: ”Huomenna saat kuulla häntä.”
23. Seuraavana päivänä Agrippa ja Bernike tulivat kaikessa komeudessaan ja menivät juhlasaliin päällikköjen ja kaupungin ylhäisten kanssa. Paavali tuotiin sinne Festuksen käskystä.
24. Festus sanoi: ”Kuningas Agrippa ja kaikki muut kanssamme läsnäolevat. Te näette tässä miehen, jonka tähden juutalaisten koko joukko sekä Jerusalemissa että täällä on ahdistanut minua
huutaen, ettei hänen ole annettava elää.
25. En ole kuitenkaan todennut hänen tehneen mitään sellaista, mistä seuraisi kuolemanrangaistus. Mutta kun hän itse vetosi keisarilliseen majesteettiin, minä päätin lähettää hänet sinne.
26. Minulla ei kuitenkaan ole mitään varmoja tosiasioita kirjoitettavaksi herralleni. Siksi tuotinkin hänet teidän eteenne ja varsinkin sinun eteesi, kuningas Agrippa, että minulla tutkinnan jälkeen olisi mitä kirjoittaa.
27. Minusta ei näytä asialliselta lähettää vanki ilmoittamatta samalla, mistä häntä syytetään.”
____________________________________
Ps 5:1-13
5. PSALMI
Jumala on auttajani
1. Veisuunjohtajalle. Huilujen säestyksellä. Daavidin psalmi.
2. Kuule minua, Herra, huomaa huokaukseni.
3. Kuuntele huutoni ääntä, Kuninkaani ja Jumalani, sillä sinua minä rukoilen.
4. Herra, aamulla sinä kuulet ääneni, aamulla minä tuon pyyntöni sinulle, uhraan ja odotan.
5. Sinä et ole Jumala, jolle jumalattomuus kelpaa. Paha ei saa asua luonasi.
6. Rehentelijät eivät kestä sinun silmiesi edessä. Sinä vihaat kaikkia väärintekijöitä.
7. Sinä hävität valheen puhujat. Murhamiehet ja kavalat ovat Herralle kauhistus.
8. Mutta sinun suuresta armostasi minä saan tulla huoneeseesi ja pelossasi kumartaa pyhäkköösi päin.
9. Herra, johdata minua vanhurskaudessasi vihamiesteni tähden, tasoita tiesi minun eteeni.
10. Heidän suussaan ei ole luotettavaa sanaa, heidän sisimpänsä on turmiota täynnä, heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellään he liukkaasti pettävät.
11. Jumala, tuomitse heidät syyllisiksi, rauetkoot heidän hankkeensa. Kukista heidät, koska heidän rikoksensa ovat lukuisia, ja he niskoittelevat sinua vastaan.
12. Iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat, riemuitkoot he ainiaan. Sinä suojelet niitä, jotka rakastavat sinun nimeäsi.
13. Sinä, Herra, siunaat vanhurskasta, suojaat häntä armollasi kuin kilvellä.
____________________________________
Snl 18:19
19. Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.