RAAMATTU LÄPI VUODESSA
helmikuu 11
____________________________________
2Ms 32:1 – 33:23
32. LUKU
Kultainen vasikka
1. Kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kansa kokoontui Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: ”Nouse, tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.”
2. Niin Aaron sanoi heille: ”Irrottakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle.”
3. Silloin kaikki kansa irrotti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille.
4. Hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Niin he sanoivat: ”Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.”
5. Kun Aaron näki tämän, hän rakensi sille alttarin. Aaron julisti ja sanoi: ”Huomenna on Herran juhla.”
6. He nousivat varhain seuraavana päivänä, uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja. Kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat pitämään iloa.
7. Silloin Herra sanoi Moosekselle: ”Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on tehnyt turmion.
8. Pian he ovat poikenneet siltä tieltä, jota minä käskin heidän kulkea. He ovat tehneet itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet, ja sille he ovat uhranneet ja sanoneet: ’Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.'”
9. Herra sanoi vielä Moosekselle: ”Minä näen, että tämä kansa on niskurikansa.
10. Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, tuhotakseni heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan.”
11. Silloin Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltaan, ja sanoi: ”Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä?
12. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: ’Heidän onnettomuudekseen hän vei heidät pois, tappaakseen heidät vuorilla ja hävittääkseen heidät maan päältä’? Käänny vihasi hehkusta ja muuta mielesi sen turmion suhteen, jonka aiot tuottaa kansallesi.
13. Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itsesi kautta vannonut ja sanonut: ’Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet. Koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne, ja he saavat sen ainaiseksi perinnöksi.'”
14. Niin Herra sääli kansaansa sen turmion tähden, jonka hän oli uhannut tuottaa sille.
Liitontaulujen murskaaminen
15. Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi liitontaulua*. Tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille. Etupuolelle ja selkäpuolelle oli niihin kirjoitettu.
16. Taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.
17. Kun Joosua kuuli kansan huudon, sen melutessa, hän sanoi Moosekselle: ”Sotahuuto kuuluu leiristä.”
18. Tämä vastasi: ”Se ei ole voittajien huutoa, eikä se ole voitettujen huutoa. Minä kuulen laulua.”
19. Kun Mooses lähestyi leiriä ja näki vasikan ja karkelon, hänen vihansa syttyi, ja hän heitti taulut käsistään ja murskasi ne vuoren juurella.
Vasikan hävittäminen
20. Sen jälkeen Mooses otti vasikan, jonka he olivat tehneet, poltti sen tulessa, rouhensi sen hienoksi, hajotti veteen ja juotti sen israelilaisille.
21. Mooses sanoi Aaronille: ”Mitä tämä kansa on tehnyt sinulle, kun olet saattanut heidät näin suureen syntiin?”
22. Aaron vastasi: ”Älköön herrani viha syttykö. Sinä tiedät itse, että tämä kansa on paha.
23. He sanoivat minulle: ’Tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.’
24. Niin minä sanoin heille: ’Jolla on kultaa, irrottakoon sen yltään’. He antoivat sen minulle. Minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.”
Kansan rankaisu
25. Mooses näki, että kansa oli kurittomuuden vallassa, sillä Aaron oli päästänyt heidät kurittomuuden valtaan, vahingoniloksi heidän vihollisilleen.
26. Niin Mooses seisahtui leirin portille ja huusi: ”Joka on Herran oma, tulkoon minun luokseni.” Silloin kaikki leeviläiset kokoontuivat hänen luokseen.
27. Hän sanoi heille: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen’.”
28. Leeviläiset tekivät Mooseksen käskyn mukaan. Sinä päivänä kaatui kansaa noin kolmetuhatta miestä.
29. Mooses sanoi: ”Koska te nyt olette olleet omia poikianne ja veljiänne vastaan, niin vihkiytykää tänä päivänä Herran palvelukseen, että hän tänä päivänä antaisi teille siunauksen.”
30. Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: ”Te olette tehneet suuren synnin. Minä nousen nyt Herran luo – jos ehkä voisin sovittaa teidän rikoksenne.”
Mooseksen esirukous
31. Mooses palasi Herran luo ja sanoi: ”Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.
32. Jospa nyt antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat.”
33. Herra vastasi Moosekselle: ”Joka on tehnyt syntiä minua vastaan, sen minä pyyhin pois kirjastani.
34. Mene nyt ja johdata kansa siihen paikkaan, josta minä olen sinulle puhunut. Katso, minun enkelini käy sinun edelläsi. Mutta etsikkopäivänäni* minä rankaisen heille heidän rikoksensa.”
35. Niin Herra rankaisi kansaa, koska siihen kuuluvat olivat teettäneet vasikan, jonka Aaron valmisti.
33. LUKU
Lähtö Siinailta
1. Sitten Herra sanoi Moosekselle: ”Lähde täältä ja vaella, sinä ja kansa, jonka olet johdattanut Egyptin maasta, siihen maahan, jonka minä olen vannoen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan sen.’
2. Minä lähetän enkelin sinun edelläsi ja karkotan pois kanaanilaiset, amorilaiset, heettiläiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset,
3. että tulisit siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Minä en itse vaella sinun kanssasi, koska olet niskurikansa, etten tuhoaisi sinua tiellä.”
4. Kun kansa kuuli tämän kovan puheen, se tuli murheellisiksi, eikä yksikään pukenut koristuksiaan ylleen.
5. Herra sanoi Moosekselle: ”Sano israelilaisille: Te olette niskurikansa. Jos minä silmänräpäyksenkään vaeltaisin sinun keskelläsi, minä tuhoaisin sinut. Riisu nyt koristuksesi yltäsi, niin minä ajattelen, mitä sinulle tekisin.”
6. Niin israelilaiset riisuivat koristuksensa ja olivat Hoorebin vuoren luota lähtien ilman niitä.
Ilmestysmaja
7. Mooses otti ja pystytti teltan leirin ulkopuolelle, jonkin matkan päähän leiristä, ja kutsui sen ilmestysmajaksi*. Jokaisen, jolla oli kysyttävää Herralta, oli mentävä ilmestysmajalle leirin ulkopuolelle.
8. Kun Mooses lähti ilmestysmajalle, koko kansa nousi ja kukin asettui majansa ovelle ja katseli Mooseksen jälkeen, kunnes hän oli mennyt majaan.
9. Aina kun Mooses meni ilmestysmajaan, pilvenpatsas laskeutui ja seisahtui ilmestysmajan ovelle. Herra puhutteli Moosesta.
10. Kaikki kansa näki pilvenpatsaan seisovan ilmestysmajan ovella. Niin kaikki kansa nousi, ja he kumartuivat kukin majansa ovella.
11. Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niin kuin mies puhuttelee toista. Sitten Mooses palasi takaisin leiriin. Joosua, Nuunin poika, hänen apulaisensa ja palvelijansa, ei poistunut majasta.
Mooseksen anomuksia ja Herran vastauksia
12. Mooses sanoi Herralle: ”Sinä sanot minulle: ’Johdata tämä kansa sinne’, mutta et ole ilmoittanut minulle, kenen sinä lähetät minun kanssani. Kuitenkin sinä sanoit: ’Minä tunnen sinut nimeltäsi, ja sinä olet saanut armon minun silmieni edessä.’
13. Jos siis olen saanut armon silmiesi edessä, niin ilmoita minulle tiesi, että tulisin tuntemaan sinut ja tietäisin saaneeni armon sinun silmiesi edessä. Tämä kansahan on sinun kansasi.”
14. Herra sanoi: ”Pitäisikö minun kasvojeni käydä sinun kanssasi ja minun viedä sinut lepoon?”
15. Mooses vastasi: ”Elleivät sinun kasvosi käy meidän kanssamme, älä johdata meitä täältä pois.
16. Sillä mistä muutoin tiedetään, että minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, minä ja sinun kansasi, ellei siitä, että sinä käyt meidän kanssamme, niin että me, minä ja sinun kansasi, olemme erikoiset kaikkien kansojen joukossa, jotka ovat maan päällä?”
17. Herra vastasi Moosekselle: ”Mitä sinä nyt pyydät, sen minä teen, sillä sinä olet saanut armon silmieni edessä, ja minä tunnen sinut nimeltäsi.”
18. Silloin Mooses sanoi: ”Anna siis minun nähdä kirkkautesi.”
19. Hän vastasi: ”Minä annan kaiken ihanuuteni käydä sinun ohitsesi ja huudan nimeä ’Herra’ sinun edessäsi. Minä olen laupias, kenelle olen laupias, armahdan, ketä armahdan.”
20. Herra sanoi vielä: ”Sinä et voi nähdä minun kasvojani. Sillä ei kukaan, joka näkee minut, jää eloon.”
21. Sitten Herra sanoi: ”Tässä on paikka minun läheisyydessäni. Asetu tuohon kalliolle.
22. Kun minun kirkkauteni kulkee ohi, minä asetan sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.
23. Kun minä sitten siirrän pois käteni, sinä näet minun selkäpuoleni, mutta minun kasvoihini kukaan ei voi katsoa.”
____________________________________
Mt 26:69 – 27:14
Pietari kieltää Jeesuksen
69. Pietari istui ulkopuolella esipihassa. Hänen luokseen tuli muuan palvelijatar ja sanoi: ”Sinäkin olit Jeesuksen, galilealaisen, seurassa.”
70. Hän kielsi sen kaikkien kuullen ja sanoi: ”En ymmärrä, mitä sanot.”
71. Hänen mentyään ulos portille toinen nainen näki hänet ja sanoi siellä oleville: ”Tämäkin oli Jeesuksen, Nasaretilaisen, seurassa.”
72. Pietari kielsi jälleen valalla vannoen ja vakuutti: ”En tunne sitä miestä.”
73. Vähän sen jälkeen siinä seisovat tulivat ja sanoivat Pietarille: ”On totta, että sinäkin olet yksi heistä. Senhän kuulee jo sinun puheestasi.”
74. Silloin hän alkoi sadatella ja vannoi: ”En tunne sitä miestä.” Samassa kukko lauloi.
75. Pietari muisti Jeesuksen sanat: ”Ennen kuin kukko laulaa, sinä kiellät minut kolmesti.” Hän meni ulos ja itki katkerasti.
27. LUKU
Jeesus Pilatuksen edessä
1. Aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat* pitivät neuvoa surmatakseen Jeesuksen.
2. He sitoivat hänet, veivät pois ja luovuttivat hänet Pilatukselle, maaherralle.
Juudaan katumus ja itsemurha
3. Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki, että hänet oli tuomittu, hän katui, toi takaisin ne 30 hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille
4. ja sanoi: ”Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren.” He vastasivat: ”Mitä se meihin koskee? Omapa on asiasi.”
5. Juudas viskasi hopearahat temppeliin, meni pois ja hirttäytyi.
6. Ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: ”Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta.”
7. Neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.
8. Vielä tänäkin päivänä sitä peltoa kutsutaan Veripelloksi.
9. Siten kävi toteen profeetta Jeremian sana: He ottivat ne 30 hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat arvioineet israelilaisten puolesta,
10. ja antoivat ne savenvalajan pellosta, kuten Herra oli minua käskenyt*.
Jeesus vai Barabbas?
11. Jeesus seisoi maaherran edessä. Tämä kysyi häneltä: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Jeesus vastasi: ”Sinäpä sen sanot.”
12. Kun ylipapit ja vanhimmat syyttivät häntä, hän ei vastannut mitään.
13. Silloin Pilatus sanoi hänelle: ”Etkö kuule, kuinka raskaita todisteita he esittävät sinua vastaan?”
14. Mutta Jeesus ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä. Tätä maaherra suuresti kummasteli.
____________________________________
Ps 33:1-11
33. PSALMI
Herralle uusi virsi
1. Riemuitkaa Herrassa, te vanhurskaat. Oikeamielisten sopii kiittää häntä.
2. Ylistäkää Herraa kitaralla, soittakaa hänelle kymmenkielisellä harpulla.
3. Veisatkaa hänelle uusi virsi, helkyttäkää kieliä ihanasti ja riemuiten.
4. Sillä Herran sana on oikea, ja kaikki hänen tekonsa on tehty uskollisuudessa.
5. Hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta. Maa on täynnä Herran armoa.
6. Herra on sanallaan luonut taivaat ja kaikki niiden [tähtien] joukot suunsa Hengellä.
7. Hän kokoaa meren vedet kuin leiliin, panee syvyydet säiliöihin.
8. Peljätköön Herraa koko maa, hänen edessään vaviskoot kaikki maanpiirin asukkaat.
9. Mitä hän sanoi, se tapahtui, mitä hän käski, se oli tehty.
10. Herra turhentaa kansojen hankkeet, tekee tyhjiksi kansakuntien aikeet.
11. Mutta Herran päätökset pysyvät iäti, hänen suunnitelmansa suvusta sukuun.
____________________________________
Snl 8:33-36
33. Kuulkaa varoitusta, niin viisastutte. Älkää antako sen mennä menojaan.
34. Autuas se ihminen, joka kuulee minua, valvoo ovillani päivästä päivään, vartioiden ovieni pieliä!
35. Sillä joka löytää minut, löytää elämän ja saa Herran armosuosion.
36. Mutta joka menee minusta harhaan, saa sielulleen vahingon. Kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa.”