RAAMATTU LÄPI VUODESSA
helmikuu 22
____________________________________
3Ms 13:1-59
13. LUKU
Pitalitarttumat
1. Herra puhui Moosekselle ja Aaronille:
2. ”Jos jonkun ihoon tulee nystyrä tai ihottuma tai vaalea pilkku, kuin hänen ihoonsa olisi tulossa pitalitauti, vietäköön hänet pappi Aaronin tai jonkun hänen poikansa [jälkeläisensä], pappien, eteen.
3. Jos pappi tarkastaessaan sairasta paikkaa ihossa huomaa, että karvat sairaassa paikassa ovat muuttuneet valkoisiksi, ja että se paikka näyttää muuta ihoa matalammalta, se on pitalitautia. Niin pian kuin pappi on sen huomannut, hän julistakoon tämän saastaiseksi.
4. Jos hänen ihossaan on valkea pilkku, mutta se ei näytä muuta ihoa matalammalta eivätkä karvat ole muuttuneet valkoisiksi, pappi sulkekoon sairaan sisälle seitsemäksi päiväksi.
5. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon häntä, ja jos sairas paikka hänestä näyttää pysyneen entisellään sairauden leviämättä ihossa, pappi sulkekoon hänet sisälle vielä seitsemäksi päiväksi.
6. Seitsemäntenä päivänä pappi uudestaan tarkastakoon häntä, ja jos hän huomaa, että sairas paikka on käynyt vaaleaksi ja että sairaus ei ole ihossa levinnyt, pappi julistakoon hänet puhtaaksi, sillä se on ihottumaa. Hän pesköön vaatteensa, ja niin hän on puhdas.
7. Mutta jos ihottuma leviää leviämistään hänen ihossaan, sen jälkeen kun hän oli näyttäytynyt papille tullakseen julistetuksi puhtaaksi, hän näyttäytyköön uudestaan papille.
8. Jos pappi huomaa ihottuman levinneen ihossa, julistakoon pappi hänet saastaiseksi. Se on pitalia.
9. Jos pitalitauti ilmestyy ihmiseen, vietäköön hänet papin luo.
10. Jos pappi tarkastaessaan huomaa ihossa valkoisen nystyrän, jonka kohdalta karvat ovat muuttuneet valkoisiksi, ja liikaa lihaa kasvavan nystyrän,
11. hänen ihossaan on jo vanha pitali. Pappi julistakoon hänet saastaiseksi sen vuoksi älköönkä enää sulkeko häntä sisälle, sillä hän on saastainen.
12. Jos pitali puhkeaa ihossa, niin että se peittää sairaan koko ihon päästä jalkoihin asti, mihin pappi katsokoonkin,
13. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa pitalin peittävän koko ihon, niin julistakoon hän sairaan puhtaaksi. Hän on kokonaan muuttunut valkoiseksi ja on puhdas.
14. Mutta niin pian kuin häneen ilmestyy liikaa lihaa, hän on saastainen.
15. Kun pappi huomaa liian lihan, hän julistakoon tämän saastaiseksi. Liika liha on saastaista, se on pitalia.
16. Mutta jos liika liha häviää, ja sairas paikka muuttuu valkoiseksi, hän menköön papin luo.
17. Jos pappi huomaa, että sairas paikka on muuttunut valkoiseksi, pappi julistakoon sairaan puhtaaksi. Hän on puhdas.
18. Jos jonkun ihoon tulee paise, joka paranee jälleen,
19. ja paiseen sijalle tulee valkoinen nystyrä tai vaaleanpunainen pilkku, hän näyttäytyköön papille.
20. Jos pappi tarkastaessaan huomaa, että se paikka näyttää muuta ihoa matalammalta, ja että karvat siinä ovat muuttuneet valkoisiksi, pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Paiseeseen on puhjennut pitalitauti.
21. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei siinä ole valkoisia karvoja, ettei se paikka ole muuta ihoa matalampi, ja että se on käynyt vaaleaksi, pappi sulkekoon hänet sisälle seitsemäksi päiväksi.
22. Jos se leviää leviämistään hänen ihossaan, pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Se on pitalia.
23. Mutta jos pilkku pysyy alallaan eikä leviä, se on paiseen arpi, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi.
24. Tai jos joku saa palohaavan ihoonsa, ja palohaavaan kasvavaan lihaan ilmestyy vaaleanpunainen tai valkoinen pilkku,
25. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa karvojen muuttuneen valkoisiksi siinä pilkussa ja sen paikan näyttävän muuta ihoa matalammalta, niin on palohaavaan puhjennut pitali, ja pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Se on pitalitautia.
26. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei pilkussa ole valkoisia karvoja ja ettei se ole muuta ihoa matalampi ja että se on käynyt vaaleaksi, pappi sulkekoon hänet sisälle seitsemäksi päiväksi.
27. Seitsemäntenä päivänä pappi tarkastakoon häntä. Jos se on yhä levinnyt ihossa, pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Se on pitalitautia.
28. Mutta jos pilkku on pysynyt alallaan eikä ole levinnyt ihossa ja on edelleen vaalennut, se on palohaavasta syntynyt nystyrä, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi. Se on palohaavan arpi.
29. Jos mieheen tai naiseen tulee sairas paikka päähän tai partaan,
30. ja jos pappi tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, että se näyttää muuta ihoa matalammalta, ja että siinä on ohuita, kellertäviä karvoja, niin pappi julistakoon hänet saastaiseksi. Se on pitalisyyhelmää, pää- eli partapitalia.
31. Jos pappi tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, ettei se näytä muuta ihoa matalammalta, mutta ettei siinä ole mustia karvoja, pappi sulkekoon syyhelmää sairastavan sisälle seitsemäksi päiväksi.
32. Jos pappi seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, ettei syyhelmä ole levinnyt, ettei siinä ole kellertäviä karvoja, ja ettei syyhelmä näytä muuta ihoa matalammalta,
33. niin ajakoon sairas hiuksensa tai partansa, kuitenkaan ajamatta sairasta paikkaa, ja pappi sulkekoon syyhelmää sairastavan sisälle vielä seitsemäksi päiväksi.
34. Jos pappi seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan sairasta paikkaa huomaa, ettei syyhelmä ole levinnyt ihossa ja ettei se näytä muuta ihoa matalammalta, pappi julistakoon hänet puhtaaksi. Hän pesköön vaatteensa, ja niin hän on puhdas.
35. Mutta jos syyhelmä leviää leviämistään ihossa, sen jälkeen kun hänet julistettiin puhtaaksi,
36. ja jos pappi tarkastaessaan häntä huomaa, että syyhelmä on levinnyt ihossa, älköön pappi enää etsikö kellertäviä karvoja. Hän on saastainen.
37. Mutta jos syyhelmä hänestä näyttää pysyneen entisellään, ja jos siihen on kasvanut mustia karvoja, syyhelmä on parantunut. Hän on puhdas, ja pappi julistakoon hänet puhtaaksi.
38. Jos miehen tai naisen ihoon tulee pilkkuja, valkoisia pilkkuja,
39. ja jos pappi tarkastaessaan huomaa vaalenevia, valkoisia pilkkuja heidän ihossaan, on se vaaratonta valkoista ihottumaa, joka on puhjennut ihoon. Hän on puhdas.
40. Jos hiukset lähtevät miehen päästä, takaraivosta, on hän takakalju. Hän on puhdas.
41. Jos hiukset lähtevät päästä, ohimoista, on hän otsakalju. Hän on puhdas.
42. Mutta jos vaaleanpunainen pilkku ilmestyy takaraivon tai otsapuolen paljaaseen paikkaan, on se pitalia, joka on puhkeamassa takaraivon tai otsapuolen paljaaseen paikkaan.
43. Jos pappi tarkastaessaan häntä huomaa, että nystyrä takaraivon tai otsapuolen paljaassa paikassa on vaaleanpunainen näyttäen samanlaiselta kuin pitali muussa ihossa,
44. niin mies on pitalinen ja saastainen. Pappi julistakoon hänet heti saastaiseksi hänen päässään olevan sairauden tähden.
45. Joka sairastaa pitalia, hän käyköön rikkirevityissä vaatteissa, tukka hajallaan ja parta peitettynä ja huutakoon: ’Saastainen, saastainen!’
46. Niin kauan kuin sairaus on hänessä, hän olkoon saastainen. Saastaisena hän asukoon yksinään, hänen asuinsijansa olkoon leirin ulkopuolella.
47. Jos pitalitartuntaa tulee vaatekappaleeseen, olipa vaatekappale villainen tai pellavainen,
48. tai kudottuun tai solmustettuun kankaaseen, olipa se pellavaista tai villaista, tai nahkaan tai mihin nahasta tehtyyn esineeseen tahansa,
49. ja jos tartunnan paikka näyttää vihertävältä tai punertavalta vaatekappaleessa tai nahassa tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai missä nahasta tehdyssä esineessä tahansa, niin se on pitalia, ja se on näytettävä papille.
50. Kun pappi on tarkastanut tartunnan paikan, hän sulkekoon tartutetun sisälle seitsemäksi päiväksi.
51. Jos hän seitsemäntenä päivänä tarkastaessaan tartunnan paikkaa huomaa, että tarttuma on levinnyt vaatekappaleessa tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai nahassa tai missä nahasta tehdyssä esineessä tahansa, on tarttuma pahanlaatuista pitalia. Ne ovat saastaiset.
52. Hän polttakoon vaatekappaleen tai kudotun tai solmustetun kankaan, olipa se villainen tai pellavainen, tai nahasta tehdyn esineen, olipa se mikä tahansa, jossa on tarttuma, sillä se on pahanlaatuista pitalia. Kaikki sellainen poltettakoon tulessa.
53. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, ettei tarttuma ole levinnyt vaatekappaleessa tai kudotussa tai solmustetussa kankaassa tai nahasta tehdyssä esineessä, olipa se mikä tahansa,
54. käskeköön pappi pestä esineen, jossa tarttuma on, hän sulkekoon sen sisälle vielä seitsemäksi päiväksi.
55. Jos pappi tarkastaessaan tartunnan saanutta esinettä, sen jälkeen kuin se on pesty, huomaa, ettei tarttuma ole muuttunut näöltään, on esine, vaikka tarttuma ei olekaan levinnyt, saastainen, ja se poltettakoon tulessa. Se on pitalin syömä, olkoon sitten nurjalta tai oikealta puolelta.
56. Mutta jos pappi tarkastaessaan huomaa, että tartunnan paikka on pesemisen jälkeen vaalennut, reväisköön hän sen pois vaatekappaleesta tai nahasta tai kankaasta.
57. Jos sitten vielä tarttuma ilmestyy vaatekappaleeseen tai kudottuun tai solmustettuun kankaaseen tai mihin nahasta tehtyyn esineeseen tahansa, se on puhkeavaa pitalia. Se esine, jossa on tarttuma, poltettakoon tulessa.
58. Mutta vaatekappale tai kudottu tai solmustettu kangas tai mikä nahasta tehty esine tahansa, josta tarttuma on pesemällä kadonnut, pestäköön vielä kerran, ja niin se on puhdas.”
59. Tämä on laki pitalitarttumasta vaatekappaleessa, villaisessa tai pellavaisessa tai kudotussa kankaassa tai missä nahasta tehdyssä esineessä tahansa, laki niiden puhtaiksi tai saastaisiksi julistamisesta.
____________________________________
Mk 6:1-29
6. LUKU
Jeesus Nasaretissa
1. Jeesus lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
2. Sapatin tultua hän ryhtyi opettamaan synagogassa. Häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: ”Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?”
3. Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Jooseen, Juudaan ja Simonin veli? Ovathan hänen sisarensakin meidän keskuudessamme?” He loukkaantuivat häneen.
4. Jeesus sanoi heille: ”Profeetta ei ole vähäksytty missään muualla kuin kotikaupungissaan, sukulaistensa kesken ja kodissaan.”
5. Hän ei voinut siellä tehdä muuta voimatekoa kuin että paransi joitakin sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.
6. Jeesus oudoksui heidän epäuskoaan. Hän kulki ympäriinsä kylästä kylään ja opetti.
Opetuslasten lähettäminen
7. Jeesus kutsui luokseen ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain, antaen heille vallan ajaa ihmisistä saastaisia henkiä.
8. Hän kielsi heitä ottamasta matkalle muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua, eikä rahaa vyöhönsä.
9. Sandaalit he saivat ottaa, mutta eivät kahta paitaa ylleen.
10. Hän sanoi heille: ”Mihin taloon menettekin, jääkää siihen, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta.
11. Jos teitä ei jossakin paikassa oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää sieltä pois ja pudistakaa tomu jaloistanne todistukseksi heille.”
12. Niin opetuslapset lähtivät matkaan ja saarnasivat ihmisille, että heidän oli nöyrryttävä parannukseen*.
13. He karkottivat monta riivaajaa sekä voitelivat monia sairaita öljyllä ja niin paransivat heidät.
Herodes ja Johannes Kastaja
14. Kuningas Herodes* kuuli Jeesuksesta, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi. Ihmiset sanoivat: ”Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja siksi nämä voimat vaikuttavat hänessä.”
15. Toiset sanoivat: ”Hän on Elija.” Toiset taas: ”Hän on profeetta, sellainen kuin profeetat ovat olleet.”
16. Kuullessaan Jeesuksesta Herodes sanoi: ”Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista.”
17. Herodes oli pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja teljennyt vankilaan. Hän oli tehnyt tämän veljensä Filippuksen vaimon Herodiaan tähden. Herodes oli nainut Herodiaan,
18. mutta Johannes oli sanonut hänelle: ”Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa.”
19. Herodias vihasi Johannesta ja olisi halunnut tappaa hänet, mutta ei voinut.
20. Herodes tiesi, että Johannes oli vanhurskas ja pyhä mies, ja hän siksi pelkäsi ja suojeli häntä. Kun hän kuunteli Johannesta,monet asiat jäivät vaivaamaan häntä. Hän kuunteli Johannesta mielellään.
21. Herodiaalle tuli sopiva tilaisuus, kun Herodeksella oli syntymäpäivänään juhlapidot ylimyksilleen, sotapäälliköille ja Galilean johtomiehille.
22. Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi. Se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Kuningas sanoi tytölle: ”Pyydä minulta mitä tahdot, niin minä annan sinulle.”
23. Hän vannoi tytölle: ”Mitä vain minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikkapa puolet valtakuntaani.”
24. Tyttö meni ja kysyi äidiltään: ”Mitä minä anon?” Tämä vastasi: ”Johannes Kastajan päätä.”
25. Tyttö meni kiiruusti sisälle kuninkaan luo ja sanoi: ”Minä tahdon, että nyt heti annat minulle vadilla Johannes Kastajan pään.”
26. Kuningas tuli pahoille mielin, mutta valansa ja pöytävierasten vuoksi hän ei tahtonut vastata kieltävästi.
27. Hän lähetti heti pyövelin ja käski tuomaan Johanneksen pään.
28. Tämä meni vankilaan ja löi häneltä pään poikki, toi sen vadilla, antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen.
29. Kun Johanneksen opetuslapset kuulivat siitä, he tulivat hakemaan hänen ruumiinsa ja veivät sen hautaan.
____________________________________
Ps 39:1-14
39. PSALMI
Elämän katoavaisuus
1. Veisuunjohtajalle. Jedutunin mukaan. Daavidin psalmi.
2. Minä sanoin: ”Tahdon valvoa vaellustani, etten kielelläni tekisi syntiä. Olen varuillani suuni suhteen ja vaikenen niin kauan kuin jumalaton on läsnä.”
3. Minä olin vaiti, olin ääneti, en puhunut siitä, mikä on hyvää. Tuskani kuitenkin yltyi.
4. Sydämeni hehkui rinnassani. Huokaillessani minussa syttyi tuli, ja niin minä puhuin kielelläni.
5. Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä on päivieni mitta, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen olen.
6. Kämmenen leveydeksi sinä teit päiväni, ja elämäni on edessäsi kuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela.
7. Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.
8. Mitä minä nyt odotan, Herra? Sinuun panen toivoni.
9. Päästä minut kaikista synneistäni, älä pane minua houkkien pilkaksi.
10. Minä vaikenen enkä suutani avaa, sillä sinä sen teet.
11. Käännä vitsauksesi minusta pois – minä menehdyn kätesi kuritukseen.
12. Kun sinä ihmistä rangaistuksilla kuritat synnin tähden, sinä kulutat hänen kauneutensa kuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. Sela.
13. Kuule rukoukseni, Herra, ota korviisi huutoni. Älä ole kuuro itkulleni. Minähän olen muukalainen luonasi, vieras, kuten kaikki isänikin.
14. Käännä pois [syyttävä] katseesi minusta, että ilostuisin ennen pois menoani, kun minua ei enää ole.
____________________________________
Snl 10:10
10. Silmää iskevä aiheuttaa vaikeuksia, ja tyhmähuulinen saattaa itsensä turmioon.