RAAMATTU LÄPI VUODESSA
helmikuu 3
____________________________________
2Ms 17:8 – 19:15
Voitto amalekilaisista
8. Refidimissä tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan.
9. Niin Mooses sanoi Joosualle: “Valitse meille miehiä, mene ja taistele amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Jumalan sauva kädessäni.”
10. Joosua teki Mooseksen sanan mukaan ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mooses, Aaron ja Huur taas nousivat kukkulan laelle*.
11. Niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä, Israel oli voitolla. Mutta kun hän antoi kätensä vaipua, amalekilaiset olivat voitolla.
12. Kun Mooseksen kädet väsyivät, he ottivat kiven, asettivat sen hänen alleen, ja hän istui sille. Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiään kumpikin puoleltaan. Näin hänen kätensä pysyivät kohotettuina auringon laskuun asti.
13. Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotaväkensä miekan terällä.
14. Herra sanoi Moosekselle: “Kirjoita tämä [siihen] kirjaan* muistiin ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta.”
15. Mooses rakensi alttarin ja pani sille nimeksi: “Herra on minun lippuni.”
16. Hän sanoi: “Minä nostan käteni Herran istuinta kohti: Herralla on sota amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen.”
18. LUKU
Jetron vierailu
1. Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla kaikesta, mitä Jumala oli tehnyt Moosekselle ja kansalleen Israelille, kuinka Herra oli vienyt Israelin pois Egyptistä.
2. Niin Jetro, Mooseksen appi, otti mukaansa Sipporan, Mooseksen vaimon, jonka tämä oli lähettänyt kotiin,
3. ja hänen kaksi poikaansa. Näistä toisen nimi oli Geersom, koska Mooses oli sanonut: “Minä olen muukalainen vieraalla maalla,”
4. ja toisen nimi Elieser, koska hän oli sanonut: “Isäni Jumala oli minun apuni ja pelasti minut faraon miekasta.”
5. Jetro, Mooseksen appi, tuli hänen poikiensa ja hänen vaimonsa kanssa Mooseksen luo erämaahan, jossa tämä oli leiriytynyt Jumalan vuoren juurelle.
6. Hän lähetti sanan Moosekselle: “Minä, Jetro, sinun appesi, sekä vaimosi kahden poikansa kanssa olemme tulleet luoksesi.”
7. Niin Mooses meni appeaan vastaan, kumarsi ja suuteli häntä. Kun he olivat tervehtineet toisiaan, he menivät telttaan.
8. Mooses kertoi apelleen kaikesta, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaikista niistä vaikeuksista, jotka heitä olivat kohdanneet matkalla, ja kuinka Herra oli pelastanut heidät.
9. Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra, joka oli pelastanut Israelin egyptiläisten käsistä, oli tehnyt Israelille.
10. Jetro sanoi: “Kiitetty olkoon Herra, joka on pelastanut teidät egyptiläisten ja faraon kädestä, Herra, joka on pelastanut kansansa egyptiläisten vallasta.
11. Nyt tiedän, että Herra on kaikkia muita jumalia suurempi. Sehän tapahtui, kun egyptiläiset jumalattoman ylimielisesti kohtelivat heitä huonosti*.”
12. Jetro, Mooseksen appi, toimitti polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle. Aaron ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat aterioimaan Mooseksen apen kanssa Jumalan eteen.
13. Seuraavana päivänä Mooses istui tuomitsemaan kansaa, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan asti.
14. Kun Mooseksen appi näki kaiken, mitä hän teki kansalle, hän sanoi: “Mitä tämä puuha on, jota sinulla on kansan kanssa? Miksi sinä istut yksin ja kaikki kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan asti?”
15. Mooses vastasi apelleen: “Kansa tulee minun luokseni kysymään Jumalalta neuvoa.
16. Kun heillä on jokin riita-asia, he tulevat minun luokseni, ja minä ratkaisen heidän riitansa ja ilmoitan heille Jumalan säädökset ja opetukset.”
Jetron neuvo
17. Mooseksen appi sanoi hänelle: “Siinä sinä et menettele viisaasti.
18. Sinä uuvutat sekä itsesi että tämän kansan, joka on kanssasi. Tämä tehtävä on sinulle liian raskas, etkä sinä voi sitä yksin toimittaa.
19. Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Ole sinä kansan edustaja Jumalan edessä ja saata sen asiat Jumalan eteen.
20. Opeta heille säädökset ja opetukset sekä neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, ja mitä heidän on tehtävä.
21. Mutta valitse koko kansasta kelvollisia ja Jumalaa pelkääviä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä ja aseta nämä heille 1000, 100, 50, ja 10 päämiehiksi.
22. Nämä tuomitkoot kansaa aina tarvittaessa. Kaikki suuret asiat he saattakoot sinun tietoosi, mutta kaikki vähäiset asiat ratkaiskoot itse. Huojenna näin jotakin itseltäsi, ja kantakoot he kuormaa sinun kanssasi.
23. Jos näin teet, ja Jumala käskee sinun tehdä sillä tavalla, sinä jaksat sen kestää. Niin kaikki tämä kansa voi mennä rauhassa kotiinsa.”
24. Mooses noudatti appensa puhetta ja teki kaiken, mitä tämä oli sanonut.
25. Mooses valitsi kelvollisia miehiä koko Israelista ja asetti heidät kansan johtoon 1000, 100, 50 ja 10 päämiehiksi.
26. Nämä tuomitsivat kansaa aina tarvittaessa. Vaikeat asiat he toivat Moosekselle, mutta vähäiset asiat he ratkaisivat itse.
27. Sitten Mooses saattoi appensa matkaan, ja tämä meni omaan maahansa.
19. LUKU
Tulo Siinaille, jossa Herra ilmestyy ja puhuu
1. Kolmantena kuukautena israelilaisten Egyptin maasta lähdöstä, samana kuukauden päivänä, he tulivat Siinain erämaahan.
2. He olivat lähteneet Refidimistä, tulleet Siinain erämaahan ja leiriytyneet siellä. Israel oli siellä leirissä vuoren luona.
3. Mooses nousi Jumalan luo, ja Herra huusi hänelle vuorelta: “Puhu näin Jaakobin heimolle ja ilmoita israelilaisille:
4. ‘Te olette nähneet, mitä olen tehnyt egyptiläisille, kuinka olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni.
5. Jos te todenteolla olette minun sanalleni kuuliaisia ja pidätte liittoni, te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja. Koko maa on näet minun.
6. Niin te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa.’ Sano nämä sanat israelilaisille.”
7. Tultuaan takaisin Mooses kutsui kokoon kansan vanhimmat ja esitti heille kaikki ne asiat, mitkä Herra oli käskenyt.
8. Koko kansa vastasi yhtenä miehenä: “Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme.” Mooses vei kansan vastauksen Herralle.
9. Herra sanoi Moosekselle: “Minä tulen luoksesi paksussa pilvessä, että kansa kuulisi, kun minä puhun kanssasi, ja uskoisi myös sinua ainiaan.” Mooses ilmoitti Herralle kansan vastauk-sen.
10. Niin Herra sanoi Moosekselle: “Mene kansan luo ja pyhitä heidät tänä päivänä ja huomenna, ja peskööt he vaatteensa.
11. Heidän tulee olla valmiina kolmanneksi päiväksi. Sillä kolmantena päivänä Herra astuu koko kansan nähden alas Siinain vuorelle.
12. Vedä raja kansan ympärille ja sano sille: ‘Varokaa nousemasta vuorelle tahi koskettamasta sen reunaankaan. Jokainen, joka koskee vuoreen, rangaistakoon kuolemalla.
13. Älköön kenenkään käsi koskeko häneen, vaan hänet kivitettäköön tai ammuttakoon kuoliaaksi. Olipa tämä eläin tai ihminen, älköön jääkö eloon.’ Vasta torven pitkän puhalluksen kuuluessa he nouskoot vuorelle.”
14. Mooses astui alas vuorelta kansan luo. Hän pyhitti kansan, ja he pesivät vaatteensa.
15. Hän sanoi kansalle: “Olkaa kolmanneksi päiväksi valmiina. Älkää lähestykö naisia.”
____________________________________
Mt 22:34 – 23:12
Suurin käsky
34. Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeusten suun, he kokoontuivat yhteen.
35. Eräs heistä, joka oli lainoppinut*, kysyi häneltä kiusaten:
36. “Opettaja, mikä on suurin käsky [Jumalan] laissa?”
37. Jeesus vastasi: “‘Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi’.
38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39. Toinen yhtä tärkeä on tämä: ‘Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’.
40. Näiden kahden käskyn varassa ovat koko laki ja profeetat.”
Daavidin poika ja Herra
41. Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä:
42. “Mitä ajattelette Kristuksesta? Kenen poika* hän on?” He vastasivat: “Daavidin.”
43. Jeesus kysyi heiltä: “Kuinka sitten Daavid Hengessä puhuu hänestä Herrana, sanoen:
44. ‘Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi sinun jalkojesi alle’.
45. Jos siis Daavid sanoo häntä Herraksi, kuinka tämä on hänen poikansa?”
46. Kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan. Siitä päivästä lähtien kukaan ei rohjennut kysyä häneltä mitään.
23. LUKU
Jeesuksen puhe fariseuksista
1. Sitten Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen:
2. “Kirjanoppineet ja fariseukset ovat istuneet Mooseksen istuimelle.
3. Sen tähden tehkää ja pitäkää kaikki, mitä he sanovat teille. Älkää kuitenkaan tehkö heidän tekojensa mukaan, sillä he sanovat, mutta eivät tee.
4. He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikuttaa.
5. He suorittavat kaikki tekonsa sitä varten, että ihmiset katselisivat heitä. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja viittansa tupsut suuriksi.
6. He rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etummaisia istuimia synagogissa.
7. He tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset puhuttelevat heitä nimellä ‘rabbi’.
8. Älkää te antako sanoa itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän Opettajanne, ja te olette kaikki veljiä.
9. Isäksenne älkää sanoko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.
10. Älkääkä antako sanoa itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän Mestarinne, Kristus.
11. Joka teistä on suurin, olkoon teidän palvelijanne.
12. Sillä joka itsensä ylentää, hänet alennetaan, ja joka itsensä alentaa, hänet ylennetään.
____________________________________
Ps 27:7-14
7. Herra, kuule, kun huudan sinua avuksi, armahda minua ja vastaa minulle.
8. Sydämeni vetoaa omaan sanaasi: “Etsikää minun kasvojani.” Herra, minä etsin sinun kasvojasi.
9. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, sinä pelastukseni Jumala.
10. Vaikka isäni ja äitini minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.
11. Herra, neuvo minulle tiesi ja johdata minua oikeaa polkua päästäkseni vihamiehistäni.
12. Älä jätä minua alttiiksi ahdistajieni vimmalle. Väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puhkuvat väkivaltaa.
13. Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyttä elävien maassa.
14. Turvaa Herraan! Ole luja, ja olkoon sydämesi vakaa. Turvaa Herraan!
____________________________________
Snl 6:27-35
27. Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan puvun häneltä palamatta?
28. Voiko kukaan kävellä hiilloksella jalkojen kärventymättä?
29. Samoin käy lähimmäisensä vaimon luo menevälle: kukaan häneen kajoava ei jää rankaisematta.
30. Eikö varasta halveksita, vaikka hän on nälissään varastanut hengenpiteikseen?
31. Onhan hänen, jos hänet tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
32. Joka rikkoo avion [toisen miehen] vaimon kanssa, on mieletön. Niin tekevä menettää elämänsä*.
33. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
34. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja hän on säälimätön koston päivänä.
35. Hän ei huoli lunnaista, ei suostu, vaikka kuinka lisäät lahjaasi.