RAAMATTU LÄPI VUODESSA
huhtikuu 21
____________________________________
Joos 22:21 – 23:16
21. Ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa vastasivat Israelin heimojen päämiehille:
22. “Jumala, Herra Jumala, Jumala, Herra Jumala, hän tietää sen, ja Israel myöskin tietäköön sen: Jos me olemme kapinamielessä tai uskottomuudesta Herraa kohtaan
24. Totuus on, että me olemme tehneet sen vain yhdestä asiasta huolestuneina, siitä, että teidän lapsenne vastaisuudessa voivat sanoa meidän lapsillemme: ‘Mitä teillä on tekemistä Herran, Israelin Jumalan, kanssa?
25. Onhan Herra pannut Jordanin rajaksi meidän ja teidän välille, te ruubenilaiset ja gaadilaiset. Teillä ei ole mitään osuutta Herraan.’ Niin teidän lapsenne voivat saada aikaan, että meidän lapsemme lakkaavat pelkäämästä Herraa.
26. Sen tähden me sanoimme: Tehkäämme itsellemme alttari, rakentakaamme se, ei polttouhria eikä teurasuhria varten,
27. vaan olemaan meidän ja teidän sekä myös meidän jälkeläistemme välillä meidän jälkeemme todistajana siitä, että me tahdomme toimittaa Herran palvelusta hänen edessään, polttouhreja, teurasuhreja ja yhteysuhreja, etteivät teidän lapsenne vastaisuudessa sanoisi meidän lapsillemme: ‘Teillä ei ole mitään osuutta Herraan’.
28. Me ajattelimme: Jos he vastaisuudessa sanovat näin meille ja meidän jälkeläisillemme, niin me voimme vastata: ‘Katsokaa Herran alttarin kuvaa, minkä meidän esi-isämme ovat tehneet, ei polttouhria eikä teurasuhria varten, vaan olemaan todistajana meidän välillämme ja teidän’.
29. Me emme suinkaan kapinoi Herraa vastaan ja käänny tänä päivänä pois Herrasta rakentamalla alttarin polttouhria, ruokauhria ja teurasuhria varten, toisen kuin Herran, meidän Jumalamme, alttari, joka on hänen pyhäkkönsä edessä!”
30. Kun pappi Piinehas ja kansan päälliköt, Israelin heimojen päämiehet, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat, mitä ruubenilaiset, gaadilaiset ja manasselaiset puhuivat, se oli heille mieleen.
31. Pappi Piinehas, Eleasarin poika, sanoi ruubenilaisille, gaadilaisille ja manasselaisille: “Nyt me tiedämme, että Herra on meidän keskellämme, koska te ette olekaan menetelleet uskottomasti Herraa kohtaan. Näin te pelastitte israelilaiset joutumasta Herran käsiin.”
32. Sen jälkeen pappi Piinehas, Eleasarin poika, ja päämiehet palasivat Gileadin maasta, ruubenilaisten ja gaadilaisten luota, takaisin Kanaanin maahan israelilaisten luo ja antoivat heille nämä tiedot.
33. Ne olivat israelilaisille mieleen, ja he ylistivät Jumalaa. He eivät enää ajatelleet lähteä sotaan heitä vastaan, hävittämään sitä maata, jossa ruubenilaiset ja gaadilaiset asuivat.
34. Ruubenilaiset ja gaadilaiset antoivat alttarille nimen Todistaja, sanoen: “Se on todistaja meidän välillämme siitä, että Herra on Jumala.”
23. LUKU
Joosuan jäähyväispuhe
1. Herra oli suonut Israelin päästä pitkäksi aikaa rauhaan kaikilta sen ympärillä asuvilta vihollisilta. Tultuaan vanhaksi ja iäkkääksi,
2. Joosua kutsui koolle koko Israelin, sen vanhimmat, päämiehet, tuomarit ja päälliköt, ja sanoi heille: “Minä olen käynyt vanhaksi ja iäkkääksi.
3. Te olette itse nähneet kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt kaikille näille kansoille, jotka hän on karkottanut teidän tieltänne. Herra, teidän Jumalanne, on itse sotinut teidän puolestanne.
4. Minä olen arponut teille, teidän heimoillenne, perintöosaksi nämä kansat, jotka vielä ovat jäljellä, ja kaikki kansat, jotka minä hävitin Jordanista Välimereen asti, auringonlaskuun päin.
5. Herra, teidän Jumalanne, työntää itse ne pois teidän edestänne ja karkottaa ne teidän tieltänne, niin että te otatte omaksenne heidän maansa, kuten Herra, teidän Jumalanne, on teille puhunut.
6. Olkaa siis lujat ja noudattakaa tarkoin kaikkea, mitä Mooseksen lain kirjaan on kirjoitettu, poikkeamatta siitä oikealle tai vasemmalle.
7. Älkää yhtykö teidän keskuuteenne jääneisiin kansoihin, älkää mainitko heidän jumaliensa nimiä, älkää vannoko niiden nimeen, älkää palvelko älkääkä kumartako niitä,
8. vaan pitäytykää Herraan, Jumalaanne, niin kuin olette tehneet tähän päivään asti.
9. Sen tähden Herra on karkottanut teidän tieltänne suuret ja mahtavat kansat, eikä ainoakaan ole kestänyt teidän edessänne tähän päivään asti.
10. Yksi ainoa mies teistä ajoi pakoon tuhat, sillä Herra, teidän Jumalanne, soti itse teidän puolestanne, kuten hän on teille puhunut.
11. Pitäkää siis henkenne tähden tarkka huoli siitä, että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne.
12. Jos te käännytte hänestä pois ja liitytte näiden teidän keskuuteenne jääneiden kansojen tähteisiin, lankoudutte heidän kanssaan ja yhdytte heihin ja he teihin,
13. niin tietäkää, ettei Herra, teidän Jumalanne, enää karkota näitä kansoja teidän tieltänne. Ne tulevat teille paulaksi ja ansaksi, kylkienne ruoskaksi ja okaiksi silmiinne, kunnes te häviätte tästä hyvästä maasta, minkä Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut.
14. Minä menen nyt kaiken maailman tietä. Koko sydämenne ja koko sielunne tietäköön, ettei ainoaakaan kaikista niistä teitä koskevista lupauksista, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ole jäänyt täyttämättä. Ne kaikki ovat toteutuneet teille, mikään niistä ei ole jäänyt täyttämättä.
15. Kuten kaikki teitä koskevat lupaukset, jotka Herra, teidän Jumalanne, on antanut, ovat toteutuneet teille, niin Herra myös antaa kaikkien uhkauksiensa toteutua teille, kunnes hän on hävittänyt teidät tästä hyvästä maasta, jonka Herra, teidän Jumalanne, on teille antanut:
16. Jos te rikotte Herran, teidän Jumalanne, liiton, jonka hän on teille säätänyt, ja menette palvelemaan muita jumalia ja kumartamaan niitä, niin Herran viha syttyy teitä kohtaan, ja te häviätte pian siitä hyvästä maasta, jonka hän on teille antanut.”
____________________________________
Lk 20:27-47
Kuolleiden ylösnousemus
27. Jeesuksen luo tuli muutamia saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole. He kysyivät häneltä:
28. “Opettaja, Mooses on säätänyt meille: ‘Jos joltakin kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei lapsia, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön jälkeläisen veljelleen’.
29. Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen heistä otti vaimon ja kuoli lapsettomana.
30. Niin toinen otti sen vaimon,
31. ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän. He kuolivat jättämättä lapsia.
32. Viimeksi vaimokin kuoli.
33. Kenen vaimo tämä nainen on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän oli ollut kaikkien seitsemän vaimona?”
34. Jeesus vastasi heille: “Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle.
35. Mutta ne, jotka nähdään arvollisiksi pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle.
36. He eivät enää voi kuolla, koska ovat enkelien kaltaisia, ollen Jumalan lapsia ja ylösnousemuksen perillisiä.
37. Se, että kuolleet nousevat ylös, näkyy myös Mooseksen kertomuksesta [palavasta] pensaasta. Hän sanoo siinä, että Herra on Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.
38. Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Hänelle kaikki ovat eläviä.”
39. Jotkut kirjanoppineet sanoivat: “Opettaja, sinä sanoit oikein.”
40. He eivät enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.
Daavidin poika ja Herra
41. Jeesus kysyi heiltä: “Kuinka voidaan sanoa, että Kristus on Daavidin poika?
42. Daavid näet sanoo Psalmien kirjassa: ‘Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
43. kunnes panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi’.
44. Daavid siis kutsuu häntä Herraksi. Kuinka sitten Kristus on hänen poikansa?”
Varokaa kirjanoppineita
45. Jeesus sanoi opetuslapsilleen kaiken kansan kuullen:
46. “Varokaa kirjanoppineita, jotka kulkevat mielellään pitkissä viitoissa. He haluavat tervehdyksiä toreilla, etummaisia istuimia synagogissa ja kunniapaikkoja pidoissa,
47. mutta syövät leskien talot ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia. He saavat sitä ankaramman tuomion.”
____________________________________
Ps 89:14-38
Väliotsikko
14. Sinä olet täynnä voimaa, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.
15. Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.
16. Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valossa, Herra!
17. He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinään, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.
18. Sinä olet heidän voimansa ja kaunistuksensa. Armossasi sinä kohotat meidän sarvemme*.
19. Meidän kilpemme on Herran huomassa, ja meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän hoidossa.
Daavidin kuningassuku
20. Sinä puhuit näyssä hurskaillesi ja sanoit: “Minä olen ollut sankarin käden apuna, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:
21. Olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.
22. Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käteni on häntä vahvistava.
23. Vihollinen ei yllätä häntä, eikä vääryyden mies sorra häntä.
24. Minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestään ja lyön hänen vihamiehensä maahan.
25. Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssaan, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.
26. Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja hänen oikean kätensä virtoja.
27. Hän sanoo minulle: ‘Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio’.
28. Minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.
29. Armoni minä säilytän hänelle ainiaan, ja liittoni hänen kanssaan on luja.
30. Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä ainiaan ja hänen valtaistuimensa niin kauan kuin taivaat pysyvät.
31. Jos hänen poikansa hylkäävät minun sanani opetukset* eivätkä vaella ohjeitteni mukaan,
32. jos he rikkovat minun säädökseni eivätkä noudata minun käskyjäni,
33. minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa kurituksilla.
34. Armoani minä en kuitenkaan ota häneltä pois enkä horju uskollisuudestani.
35. Liittoani minä en riko enkä muuta sitä, mikä on lähtenyt huuliltani.
36. Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valehtele:
37. ‘Hänen jälkeläisensä pysyvät ainiaan, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni kuin aurinko.
38. Kuun tavoin se pysyy lujana ainiaan, ja todistaja korkeuksissa on uskollinen’.” Sela.
____________________________________
Snl 13:17-19
17. Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
18. Köyhyys ja häpeä varoitusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle.
19. Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen on tyhmille kauhistus.