RAAMATTU LÄPI VUODESSA
lokakuu 18
____________________________________
Jr 31:27-32:44
27. ”Päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kylvän Israelin maahan ja Juudan maahan ihmisen siementä ja karjan siementä.
28. Kuten olen valvonut repiäkseni ja kukistaakseni heitä, hajottaakseni ja hävittääkseni, tuottaakseni onnettomuutta, niin minä olen valvova rakentaakseni ja istuttaakseni heitä, sanoo Herra.
29. Niinä päivinä ei enää sanota: ’Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät’.
30. vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, hänen omat hampaansa heltyvät.
Uusi liitto
31. Päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa uuden liiton,
32. en sellaista liittoa kuin se, minkä tein heidän isiensä kanssa silloin, kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
33. Tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin kansan kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä. Niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
34. Silloin ei enää toinen opeta toistaan eikä veli veljeään sanoen: ’Tuntekaa Herra’. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra. Sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään.
35. Näin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan päivää, kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä, hän, joka liikuttaa merta, niin että sen aallot pauhaavat, Herra Sebaot on hänen nimensä:
36. Jos nämä [luonnon]lait väistyvät minun kasvojeni edestä, silloin myös Israelin jälkeläiset lakkaavat olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan.
37. Näin sanoo Herra: Jos taivaat ylhäällä voidaan mitata ja maan perustukset alhaalla tutkia, vasta silloin minä hylkään kaikki Israelin jälkeläiset kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.
Jerusalem rakennetaan jälleen
38. Päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin Herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananelin tornista Kulmaporttiin asti.
39. Mittanuora kulkee edelleen suoraan Gaarebin kukkulalle ja kääntyy sitten Gooaan.
40. Koko laakso ruumiineen ja tuhkineen sekä kaikki penkereet Kidronin puroon ja Hevosportin kulmaan saakka itään päin on oleva Herralle pyhitettyä maata. Ei sitä enää milloinkaan hävitetä eikä kukisteta.”
32. LUKU
Jeremia vankilan pihassa
1. Sidkian, Juudan kuninkaan, 10. vuotena ja Nebukadnessarin 18. vuotena [587 eKr.] Jeremialle tuli Herran sana.
2. Baabelin kuninkaan sotajoukko piiritti silloin Jerusalemia, ja profeetta Jeremia oli suljettuna Juudan kuninkaan linnassa olevan vankilan pihaan.
3. Sidkia, Juudan kuningas, oli sulkenut hänet sinne sanoen: ”Miksi sinä ennustat: Näin sanoo Herra: ’Minä annan tämän kaupungin Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen?
4. Sidkia, Juudan kuningas, ei pääse kaldealaisten käsistä, vaan hänet annetaan Baabelin kuninkaan käsiin. Hänen täytyy puhua tämän kanssa suusta suuhun ja nähdä hänet silmästä silmään.
5. Hän vie Sidkian Baabeliin, ja sinne hän jää, kunnes minä katson hänen puoleensa, sanoo Herra. Kun te taistelette kaldealaisia vastaan, teillä ei ole menestystä’.”
Pellon osto Anatotissa
6. Jeremia kertoi: ”Minulle tuli tämä Herran sana:
7. Sinun luoksesi tulee Hanamel, setäsi Sallumin poika, ja sanoo: ’Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, sillä sinulla on lunastusoikeus, niin että saat ostaa sen’.”
8. Hanamel, setäni poika, tuli Herran sanan mukaan minun luokseni vankilan pihaan ja sanoi minulle: ”Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, Benjaminin maassa, sillä sinulla on perintöoikeus: Osta se itsellesi.” Silloin minä ymmärsin, että se oli Herran sana.
9. Niin minä ostin Hanamelilta, setäni pojalta, Anatotissa olevan pellon ja punnitsin hänelle rahat, 17 sekeliä hopeaa.
10. Minä kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, otin todistajat ja punnitsin rahat vaa’alla.
11. Sitten minä otin sinetöidyn kauppakirjan, sopimuksen ja määräykset sekä avoimen kauppakirjan
12. ja annoin ne Baarukille, Neerian, Mahsejan pojan, pojalle. Läsnä olivat serkkuni Hanamel ja todistajat, jotka olivat kirjoittaneet nimensä kauppakirjaan, sekä muut vankilan pihassa istuvat juutalaiset.
13. Heidän nähtensä minä käskin Baarukia sanoen:
14. ”Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Ota nämä kirjat, tämä kauppakirja, sekä sinetöity että tämä avoin kauppakirja, ja pane ne saviastiaan, että ne säilyisivät kauan.
15. Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran ostetaan tässä maassa taloja, peltoja ja viinitarhoja.”
16. Annettuani kauppakirjan Baarukille, Neerian pojalle, minä rukoilin Herraa sanoen:
Jeremian rukous
17. ”Oi Herra, Herra! Sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi: ei mikään ole sinulle mahdotonta.
18. Sinä teet laupeuden tuhansille, mutta rankaiset isien pahat teot heidän jälkeensä heidän lapsilleen. Sinä olet suuri, voimallinen Jumala, jonka nimi on Herra Sebaot,
19. suuri neuvossa ja väkevä teossa, sinä, jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmisten teitä, antaaksesi kullekin hänen vaelluksensa ja tekojensa hedelmän mukaan.
20. Sinä teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä tähän päivään asti sekä Israelissa että muiden ihmisten keskuudessa. Näin sinä olet tehnyt itsellesi nimen, sellaisen kuin se on tänäkin päivänä.
21. Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, pelottavilla teoilla.
22. Sinä annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isilleen vannotulla valalla olit luvannut antaa heille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.
23. Mutta kun he olivat tulleet ja ottaneet sen omakseen, he eivät kuunnelleet sinun ääntäsi eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan. He eivät tehneet mitään siitä, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Siksi sinä annoit kaiken tämän onnettomuuden kohdata heitä.
24. Piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti. Se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta sitä vastaan sotivien kaldealaisten valtaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja sinä näet sen.
25. Silti sinä, Herra, Herra, sanoit minulle: ’Osta rahalla itsellesi pelto ja ota todistajat’, vaikka kaupunki joutuu kaldealaisten käsiin.”
26. Jeremialle tuli tämä Herran sana:
27. ”Sinä tiedät, että minä olen Herra, koko ihmissuvun Jumala. Onko minulle mikään mahdotonta?
28. Sen tähden, näin sanoo Herra: Minä annan tämän kaupungin kaldealaisten ja Nebukadnessarin, Baabelin kuninkaan, käsiin, ja hän valloittaa sen.
29. Kaldealaiset, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, tulevat ja sytyttävät sen tuleen. He polttavat sen kaikkine taloineen, sillä niiden katoilla on minulle vihastukseksi poltettu uhreja Baalille ja vuodatettu juomauhreja muille jumalille.
30. Israelin ja Juudan miehet ovat nuoruudestaan asti tehneet vain sitä, mikä on pahaa minun silmissäni. Israelilaiset ovat kättensä töillä tuottaneet minulle pelkkää mielipahaa, sanoo Herra.
31. Niin tämä kaupunki on herättänyt minussa vihaa ja kiivastusta siitä päivästä asti, jona he sen rakensivat, tähän päivään saakka. Minä heitän sen pois kasvojeni edestä
32. kaiken sen pahan tähden, mitä israelilaiset ja Juudan miehet ovat tehneet minulle mielipahaksi, he, heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja profeettansa sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.
33. He ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojaan. Vaikka minä olen opettanut heitä varhaisesta alkaen, he eivät ole kuunnelleet eivätkä ottaneet varoitusta huomioon.
34. He ovat asettaneet iljetyksensä temppeliin, joka on otettu minun nimiini, ja saastuttaneet sen.
35. He ovat rakentaneet Baalille uhrikukkulat, jotka ovat Ben-Hinnomin laaksossa, polttaakseen poikiaan ja tyttäriään uhrina Molokille. Sitä en minä ole käskenyt, eikä se ole tullut mieleeni. Tällaisia kauhistuksia he tekivät ja saivat Juudan tekemään syntiä.
36. Mutta nyt Herra, Israelin Jumala, sanoo tästä kaupungista, jonka te sanotte miekan, nälän ja ruton pakosta joutuvan Baabelin kuninkaan käsiin:
Israelin palautus
37. Minä kokoan heidät jälleen kaikista maista, joihin heidät vihassani, kiivastuksessani ja suuressa suuttumuksessani karkotan. Minä palautan heidät tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa.
38. He ovat silloin minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
39. Minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä.
40. Minä teen heidän kanssaan ikuisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää. Minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he luovu minusta.
41. Minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää. Minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, tehden sen koko sydämestäni ja kaikesta sielustani.
42. Näin sanoo Herra: Kuten minä olen tuottanut tälle kansalle kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä myös tuotan heille kaiken sen hyvän, minkä heille lupaan.
43. Vielä ostetaan peltoja tässä maassa, josta te sanotte: ’Se on oleva autio, vailla ihmisiä ja eläimiä, kaldealaisten käsiin annettu’.
44. Peltoja ostetaan rahalla, kauppakirjoja kirjoitetaan, sinetöidään ja todistajia otetaan Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa, Vuoriston, Sefelan ja Negevin kaupungeissa, sillä minä tuon takaisin heidän poisvietynsä, sanoo Herra.”
____________________________________
1Tm 3:1-16
3. LUKU
Seurakunnan kaitsijat
1. Tämä sana on varma: Jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan tehtävään, hän haluaa jaloon toimeen.
2. Seurakunnan kaitsijan tulee olla yhden vaimon mies*, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, kykenevä opettamaan,
3. ei juomari, ei väkivaltainen, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne.
4. Hänen tulee hallita hyvin oma kotinsa ja kaikin tavoin arvokkaasti pitää lapsensa kuuliaisina.
5. Jos joku ei osaa hallita omaa kotiaan, kuinka hän voi olla Jumalan seurakunnan kaitsijana?
6. Hän ei saa olla äsken kääntynyt, ettei ylpistyisi ja joutuisi Perkeleen tuomion alaiseksi.
7. Hänellä tulee olla hyvä todistus ulkopuolisilta, ettei joutuisi häväistykseen ja Perkeleen virittämään ansaan.
Seurakunnanpalvelijat
8. Seurakunnanpalvelijoiden* tulee samoin olla arvokkaita, ei puheissaan epäluotettavia, ei paljon viinin nauttijoita eikä häpeällisen voiton pyytäjiä.
9. Heidän tulee säilyttää uskon salaisuus puhtaassa omassatunnossa.
10. Koeteltakoon heitä ensin ja palvelkoot sitten, jos ovat moitteettomia.
11. Naisten tulee samoin olla arvokkaita, ei panettelijoita, vaan raittiita, kaikessa uskollisia.
12. Seurakunnanpalvelija olkoon yhden vaimon mies, joka hallitsee hyvin lapsensa ja kotinsa.
13. Palvelutehtävänsä hyvin hoitavat saavat arvostetun aseman ja paljon rohkeutta uskossa Kristukseen Jeesukseen.
14. Kirjoitan tämän toivossa päästä pian tulemaan luoksesi.
15. Siltä varalta, että viivyn, minä muistutan siitä, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta.
Totuuden pylväs ja perustus
16. Totuuden pylväs ja perustus* ja tunnetusti suuri on jumalisuuden salaisuus:
[Hän,] joka on ilmestynyt lihassa,
vanhurskautunut Hengessä,
näyttäytynyt enkeleille,
saarnattu kansojen keskuudessa,
uskottu maailmassa,
otettu ylös kirkkauteen.
____________________________________
Ps 88:1-19
88. PSALMI
Rukous syvässä ahdistuksessa
1. Koorahilaisten psalmi. Veisuunjohtajalle. Veisataan kuin ”Sairaus.” Esrahilaisen Heemanin virsi.
2. Herra Jumala, pelastajani, päivin ja öin minä huudan sinua avuksi.
3. Anna rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi huutoni puoleen.
4. Sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja elämäni on lähellä hautaa*.
5. Minua pidetään hautaan menevien joukkoon kuuluvana. Olen kuin mies, jolta voima on poissa.
6. Minut on jätetty kuolleitten joukkoon. Olen kuin haudassa makaavat kaatuneet, joita sinä et enää muista, ja jotka on erotettu kätesi hoidosta.
7. Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
8. Vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät päälleni. Sela.
9. Tuttavani olet karkottanut minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhottavaksi. Minut on suljettu sisään enkä pääse ulos.
10. Kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan [avuksi] sinua, Herra, ja ojennan käteni puoleesi.
11. Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko tuonelassa olevat kuolleiden henget* kiittämään sinua? Sela.
12. Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, tuonelassa* uskollisuudestasi?
13. Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeässä ja vanhurskauttasi unohduksen maassa?
14. Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja rukoukseni tulee varhain eteesi.
15. Miksi, Herra, hylkäät minut, miksi peität kasvosi minulta?
16. Minä olen kurja ja nuoruudestani asti lähellä kuolemaa. Sinun kauhujasi minä kärsin ja olen neuvoton.
17. Sinun vihasi vyöryy päälleni, kauhusi tuhoavat minut.
18. Kaiken päivää ne saartavat minua kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
19. Ystävät ja läheiset sinä olet karkottanut minusta kauas, vain pimeys on seuranani.
____________________________________
Snl 25:20-22
20. Kuin vaatteet pakkaspäivänä riisuva, kuin etikka lipeän sekaan on murheelliselle sydämelle lauluja laulava.
21. Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda,
22. sillä näin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee sen sinulle.