RAAMATTU LÄPI VUODESSA
maaliskuu 11
____________________________________
4Ms 15:17 – 16:40
17. Herra sanoi Moosekselle:
18. “Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan,. johon minä teidät vien,
19. niin syödessänne sen maan leipää antakaa Herralle anti.
20. Ensimmäisistä jyvärouheistanne antakaa kakku anniksi. Antakaa se, kuten puimatantereelta annatte annin.
21. Ensimmäisistä jyvärouheistanne antakaa Herralle anti sukupolvesta sukupolveen.
22. Jos te erehdyksestä jätätte täyttämättä jonkin näistä käskyistä, jotka Herra on Moosekselle puhunut,
23. mitä hyvänsä, mistä Herra Mooseksen kautta on antanut teille käskyn siitä päivästä lähtien, jolloin Herra antoi käskynsä, ja edelleen sukupolvesta sukupolveen,
24. niin, jos rikkomus on tapahtunut seurakunnan tietämättä, erehdyksestä, uhratkoon koko seurakunta mullikan polttouhriksi, suloiseksi tuoksuksi Herralle, sekä siihen kuuluvan ruoka- ja juomauhrin, kuten on säädetty, ja pukin syntiuhriksi.
25. Kun pappi sitten on toimittanut sovituksen Israelin koko seurakunnalle, niin rikkomus annetaan heille anteeksi. Sehän on ollut erehdys, ja he ovat tuoneet lahjansa uhriksi Herralle sekä syntiuhrinsa Herran eteen erehdyksensä vuoksi.
26. Se annetaan silloin anteeksi israelilaisten koko seurakunnalle, samoin kuin muukalaisellekin, joka asuu heidän keskuudessaan. Sillä koko kansa on vastuussa erehdyksestä.
27. Mutta jos joku yksityinen rikkoo erehdyksessä, hän tuokoon vuoden vanhan vuohen syntiuhriksi.
28. Kun pappi on toimittanut sovituksen sille, joka on erehdyksestä, tahtomattaan, rikkonut Herraa vastaan, kun hän on toimittanut tälle sovituksen, se annetaan hänelle anteeksi.
29. Sama laki olkoon maassa syntyneillä israelilaisilla ja muukalaisella, joka asuu heidän keskellään, kun joku rikkoo erehdyksestä.
30. Mutta, joka tahallisesti tekee syntiä, olipa hän maassa syntynyt tai muukalainen, hän pilkkaa Herraa, ja hänet poistettakoon kansastaan.
31. Hän on näet pitänyt halpana Herran sanan ja rikkonut hänen käskynsä. Hänet tuhottakoon, sillä syntivelka painaa häntä.”
32. Israelilaisten oleskellessa erämaassa tavattiin eräs mies kokoamassa puita sapatinpäivänä.
33. Niin ne, jotka tapasivat hänet puita kokoamasta, toivat hänet Mooseksen, Aaronin ja kansankokouksen eteen.
34. Häntä pidettiin vangittuna, koska vielä ei oltu määrätty, mitä hänelle oli tehtävä.
35. Herra sanoi Moosekselle: “Se mies rangaistakoon kuolemalla, ja koko koolla oleva kansa kivittäköön hänet leirin ulkopuolella.”
36. Silloin kokoontunut kansa vei hänet leirin ulkopuolelle, ja he kivittivät hänet kuoliaaksi, kuten Herra oli Moosekselle antanut käskyn.
Tupsut viittojen kulmiin
37. Herra sanoi Moosekselle:
38. “Puhu israelilaisille ja sano heille, että heidän on sukupolvesta sukupolveen tehtävä itselleen tupsut viittojensa kulmiin ja sidottava kulmien tupsuihin punasininen lanka.
39. Teillä tulee olla nämä tupsut, että te ne näkiessänne muistaisitte kaikkia Herran käskyjä ja noudattaisitte niitä, ettekä seuraisi sydämenne ja silmienne himoja, jotka houkuttelevat teitä haureuteen.
40. Muistakaa minun käskyni ja noudattakaa niitä, olkaa Jumalallenne pyhitettyjä.
41. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta ollakseni teidän Jumalanne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.”
16. LUKU
Koorahin, Daatanin ja Abiramin kapina
1. Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika,
2. ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan. Heihin yhtyi israelilaisista 250 miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.
3. He kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: “Jo riittää! Koko kokoontunut kansa, he kaikki, ovat pyhiä, ja Herra on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yläpuolelle?”
4. Kun Mooses sen kuuli, hän lankesi kasvoilleen.
5. Sitten hän puhui Koorahille ja hänen koko joukolleen: “Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa, kuka on pyhä ja kenen hän sallii kääntyä puoleensa. Vain se, jonka hän valitsee, saa kääntyä hänen puoleensa.
6. Tehkää näin: Ottakaa itsellenne hiilipannut, sinä Koorah ja kaikki sinun joukkosi.
7. Sytyttäkää niihin tuli ja pankaa niihin huomenna suitsuketta Herran edessä, niin se mies, jonka Herra silloin valitsee, on pyhä. Riittäköön se teille, te leeviläiset!”
8. Mooses puhui Koorahille: “Kuulkaa, te leeviläiset!
9. Eikö teille jo riitä se, että Israelin Jumala on erottanut teidät Israelin muusta kansasta, antanut teidän lähestyä häntä toimittamaan palvelusta Herran pyhäkössä ja seisomaan kansan edessä palvelemassa heitä?
10. Hän antoi sinun ja kaikkien veljiesi, leeviläisten, lähestyä sinun kanssasi. Nyt te tavoittelette pappeuttakin.
11. Sinä ja koko sinun joukkosi käytte näin kapinoimaan Herraa vastaan. Mikä näet on Aaron, että te häntä vastaan napisette!”
12. Mooses kutsutti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat. Mutta he sanoivat: “Emme tule.
13. Eikö jo riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja mettä, tuhotaksesi meidät erämaassa? Pyritkö vielä meidän valtiaaksemme?
14. Oletpa totisesti tuonut meidät maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, ja antanut meille perintöosaksi vainioita ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Me emme tule.”
15. Mooses vihastui tästä kovin ja sanoi Herralle: “Älä katso heidän uhrilahjansa puoleen. En ole keneltäkään heistä aasiakaan anastanut enkä ole kenellekään heistä tehnyt mitään vääryyttä.”
16. Mooses sanoi Koorahille: “Astukaa huomenna Herran eteen, sinä itse ja koko sinun joukkosi, sekä myös Aaron.
17. Ottakoon kukin teistä hiilipannunsa, pankoon siihen suitsuketta ja tuokoon Herran eteen hiilipannunsa, 250 hiilipannua. Samoin sinä ja Aaron tuokaa kumpikin hiilipannunne.”
18. Niin he ottivat kukin hiilipannunsa, sytyttivät niihin tulen, panivat niihin suitsuketta ja asettuivat liitonmajan ovelle. Samoin tekivät Mooses ja Aaron.
19. Koorah kokosi heitä vastaan koko muun kansan liitonmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko kansanjoukolle.
20. Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
21. “Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa tuhoan heidät.”
22. Mutta he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: “Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaikkien ihmisten* henki: Jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko kansaan?”
23. Niin Herra sanoi Moosekselle:
24. “Puhu kansalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä.”
25. Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.
26. Hän sanoi kansalle: “Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden.”
27. Niin he lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä. Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja asettuneet majojensa ovelle vaimoineen sekä suurine ja pienine lapsineen.
28. Mooses sanoi: “Tästä tietäkää, että Herra on lähettänyt minut tekemään kaikki nämä teot, ja etteivät ne ole tapahtuneet minun omasta tahdostani:
29. Jos nämä kuolevat samalla tavalla kuin muut ihmiset kuolevat, ja heidän käy, niin kuin kaikkien muiden ihmisten käy, niin Herra ei ole minua lähettänyt.
30. Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua, ja maa avaa kitansa nielaisten heidät kaikkineen, niin että he elävältä suistuvat hautaan*, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa.”
31. Hän oli tuskin saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altaan,
32. avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa.
33. He suistuivat kaikkineen elävältä hautaan, ja maa peitti heidät. Niin heidät hävitettiin kansan keskeltä.
34. Koko Israel, joka oli heidän ympärillään, pakeni kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.
35. Silloin lähti tuli Herran luota ja poltti ne 250 miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.
36. Herra sanoi Moosekselle:
37. “Käske Eleasaria, pappi Aaronin poikaa, korjaamaan nuo hiilipannut palosta ja sirottamaan tuli niistä etäämmäs,
38. sillä ne kuuluvat pyhäkölle. Noiden henkensä menettäneiden syntisten hiilipannuista takokaa ohuita levyjä alttarin päällystämiseksi. He olivat näet tuoneet ne Herran eteen, ja niin ne tulivat pyhäkön omiksi ja merkiksi israelilaisille.”
39. Niin pappi Eleasar otti ne vaskiset hiilipannut, jotka nuo tulen polttamat miehet olivat tuoneet, ja ne taottiin alttarin päällystykseksi.
40. Ne muistuttivat israelilaisille, ettei kukaan syrjäinen, joka ei ollut Aaronin sukua, saanut lähestyä polttamaan suitsuketta Herran edessä, niin ettei hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen joukkonsa, kuten Herra oli hänelle Mooseksen kautta puhunut.
____________________________________
Mk 15:1-47
15. LUKU
Jeesus Pilatuksen edessä
1. Heti aamulla ylipapit, vanhimmat, kirjanoppineet ja koko Neuvosto tekivät päätöksen. He sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja luovuttivat Pilatukselle.
2. Pilatus kysyi Jeesukselta: “Oletko sinä juutalaisten kuningas?” Hän vastasi: “Sinäpä sen sanot.”
3. Ylipapit esittivät monta syytöstä häntä vastaan.
4. Pilatus kysyi taas häneltä: “Etkö vastaa mitään? Huomaa, kuinka paljon syytöksiä he esittävät sinua vastaan.”
5. Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään. Pilatus kummasteli sitä.
Jeesus vai Barabbas?
6. Juhlan aikana maaherra tavallisesti päästi vapaaksi yhden vangin, sen, jota he pyysivät.
7. Siellä oli Barabbas-niminen mies, muiden kapinassa murhan tehneiden kanssa vangittu.
8. Kansa meni sinne ylös ja rupesi pyytämään, että Pilatus tekisi heille tapansa mukaan.
9. Tämä vastasi: “Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?”
10. Hän näet tiesi ylipappien kateudesta luovuttaneen Jeesuksen hänelle.
11. Ylipapit yllyttivät kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.
12. Pilatus puhui taas heille ja kysyi: “Mitä minun on sitten tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?”
13. He huusivat jälleen: “Ristiinnaulitse hänet!”
14. Pilatus kysyi heiltä: “Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?” He huusivat vielä kovemmin: “Ristiinnaulitse hänet!”
15. Tahtoen tehdä kansalle mieliksi Pilatus päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti
ristiinnaulittavaksi.
Jeesus sotilaiden pilkattavana
16. Sotilaat veivät Jeesuksen maaherran hallintopalatsin sisäpihalle ja kutsuivat sinne koko sotaväenosaston.
17. He pukivat hänen ylleen purppuraviitan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä.
18. He olivat sitten tervehtivinään häntä: “Terve, juutalaisten kuningas!”
19. He löivät häntä ruokokepillä päähän, sylkivät hänen päälleen ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä.
20. Pilkattuaan Jeesusta he riisuivat häneltä purppuraviitan, pukivat hänet omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.
Jeesuksen ristiinnaulitseminen
21. Jeesuksen ristiä kantamaan he pakottivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanterin ja Rufuksen isän.
22. Jeesus vietiin paikalle, jonka nimi on Golgata, käännettynä: Pääkallonpaikka.
23. Hänelle tarjottiin mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei ottanut sitä.
24. He ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa, ratkaisten arpaa heittämällä, mitä kukin oli saava.
25. Oli kolmas tunti*, kun he ristiinnaulitsivat hänet.
26. Päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: “Juutalaisten kuningas.”
27. Jeesuksen kanssa he ristiinnaulitsivat kaksi rosvoa, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolelleen.
28. [Niin se kirjoitus kävi toteen, joka sanoo: “Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon.”]*.
29. Ohikulkijat herjasivat häntä ja päätään nyökyttäen sanoivat: “Voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!
30. Auta itseäsi ja astu alas ristiltä.”
31. Samoin myös ylipapit ja kirjanoppineet pilkkasivat häntä sanoen: “Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.
32. Tulkoon nyt alas ristiltä hän, Kristus, Israelin kuningas, että me näkisimme ja uskoisimme.” Myös hänen kanssaan ristiinnaulitut [pahantekijät] pilkkasivat häntä.
33. Kuudennella tunnilla* tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin asti.
34. Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä: “Eeli, Eeli, lama sabaktani*?” Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
35. Sen kuullessaan jotkut siinä seisovat sanoivat: “Hän huutaa Elijaa.”
36. Muuan mies juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruokokepin päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: “Katsotaanpa nyt, tuleeko Elija ottamaan hänet alas.”
Jeesuksen kuolema
37. Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä.
38. Silloin temppelin väliverho repesi kahtia ylhäältä alas asti.
39. Kun Jeesusta vastapäätä seisova sadanpäällikkö näki hänen tällä tavalla antavan henkensä, hän sanoi: “Tämä ihminen oli totisesti Jumalan Poika.”
40. Siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,
41. jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita*, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Jerusalemiin.
Jeesuksen hautaaminen
42. Oli jo tullut ilta, ja oli valmistuspäivä [perjantai], sapatin aatto.
43. Joosef, Arimatiasta kotoisin, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä, meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
44. Pilatus hämmästyi, että hän jo oli kuollut. Kutsuttuaan luokseen sadanpäällikön hän kysyi tältä, oliko hän jo kauan sitten kuollut.
45. Saatuaan sadanpäälliköltä siitä varmistuksen hän lahjoitti ruumiin Joosefille.
46. Tämä osti pellavavaatteen, otti hänet alas, kääri hänet tähän vaatteeseen ja pani hautaan, joka oli hakattu kallioon, ja vieritti kiven hautakammion ovelle.
47. Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.
____________________________________
Ps 54:1-9
54. PSALMI
Vainotun rukous
1. Veisuunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin psalmi,
2. kun siifiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: “Daavid piileskelee meidän luonamme.”
3. Jumala, pelasta minut nimessäsi, aja minun asiani väkevyydelläsi.
4. Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviisi suuni sanat.
5. Muukalaiset nousevat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyvät henkeäni. He eivät pidä Jumalaa silmiensä edessä. Sela.
6. Jumala on minun auttajani, Herra on sieluni tuki.
7. Kohdatkoon paha minun vihamiehiäni. Sinä, [Herra,] olet uskollinen, hävitä heidät.
8. Minä uhraan alttiisti sinulle, ylistän sinun nimeäsi, Herra, sillä se on hyvä.
9. Sinä olet pelastanut minut kaikesta hädästä, ja silmäni saavat nähdä vihollisteni [tuhon].
____________________________________
Snl 11:5-6
5. Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu vääryyteensä.
6. Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.