RAAMATTU LÄPI VUODESSA
syyskuu 19
____________________________________
Js 30:12-33:12
12. Sen tähden, näin sanoo Israelin Pyhä: Koska te halveksitte tätä sanaa, luotatte väkivaltaan ja vääryyteen sekä siihen turvaudutte,
13. tämä synti on oleva kuin repeämä korkeassa muurissa: se uhkaa sortua ja pullistuu. Se murtuu äkkiä, yhtäkkiä.
14. Se särkyy kuin savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä, niin ettei sen sirpaleista löydy palasta, millä ottaa tulta liedestä tai ammentaa vettä altaasta.
15. Näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne. Mutta te ette tahtoneet,
16. vaan sanoitte: ”Ei! Hevosilla me tahdomme kiitää.” Niinpä saatte kiitää pakoon. ”Nopean selässä me tahdomme ratsastaa.” Vainoojanne ovatkin nopeita.
17. Tuhat pakenee yhden uhkaa. Viiden uhkaa te pakenette, kunnes teistä jää rippeenä kuin merkkipuu vuoren huipulla, kuin lipputanko kukkulalla.
Herralla on halu armahtaa
18. Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen. Hän nousee armahtaakseen teitä, sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ovat kaikki, jotka häntä odottavat!
19. Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat. Sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.
20. Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, sinun opettajasi ei sitten enää kätkeydy, vaan silmäsi saavat nähdä opettajasi.
21. Milloin te poikkeatte oikealle tai vasemmalle, korvasi kuulevat takaasi sanan: ”Tässä on tie, sitä käykää.”
22. Sinä havaitset silloin saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeasilauksen ja valettujen epäjumaliesi kultakuoren. Sinä viskaat ne inhoten pois, sanot niille: ”Ulos!”
23. Hän antaa sateen sinun maahan kylvämällesi siemenelle sekä maan sadosta leivän, joka on oleva runsas ja satoisa. Karjasi on sinä päivänä käyvä avaralla laitumella.
24. Härät ja nuoret aasit, jotka tekevät peltotyötä, syövät suolaista rehuviljaa, joka on viskattu hangolla ja viskimellä.
25. Jokaisella korkealla vuorella ja kaikilla ylhäisillä kukkuloilla on oleva puroja ja vesivirtoja suuren surmaamisen päivänä, tornien sortuessa.
26. Kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsenkertainen, kuin seitsemän päivän valo sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa vammat ja parantaa siihen isketyt haavat*.
Assurin armeijan tuho v. 701 eKr.
27. Herran nimi tulee kaukaa, hänen vihansa leimuaa, ja sankka savu tupruaa. Hänen huulensa ovat täynnä ankaruutta, ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli.
28. Hänen hengityksensä on kuin virta, joka tulvii ja ulottuu kaulaan asti. Se seuloo kansakuntia turmion seulassa ja panee eksyttävät suitset kansojen suupieliin.
29. Silloin te veisaatte kuin yöllä pyhän juhlan alkaessa. Teidän sydämenne riemuitsee kuten sen, joka huilujen soidessa vaeltaa Herran vuorelle, Israelin kallion luo.
30. Herra antaa kuulla äänensä voiman ja nähdä käsivartensa laskeutuvan alas vihan tuimuudessa ja kuluttavan tulen liekissä, pilvenpurkuna, rankkasateena ja raekivinä.
31. Herran äänestä Assur pelästyy. Hän lyö sitä vitsalla ja
32. jokaisella sallimuksen sauvan iskulla, jonka Herra siihen satuttaa. Silloin soivat vaskirummut ja kitarat. Hän sotii sitä vastaan, sotii kättä heiluttaen.
33. Aikoja sitten on näet polttopaikka valmistettu. Kuninkaallekin se on varattu. Syvä ja leveä on sen liesi, tulta ja polttopuita on paljon. Herran henkäys on kuin tulikivi-virta, joka polttaa sen.
31. LUKU
Ei Egypti, vaan Herra
1. Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niiden luku on ylen suuri. He eivät käännä katsettaan Israelin Pyhään ja kysy neuvoa Herralta.
2. Mutta hänkin on viisas ja tuottaa onnettomuuden. Hän ei peruuta sanojaan, vaan nousee vääryyttä tekeviä vastaan, ja väärintekijöiden apuuntuloa vastaan.
3. Egypti on ihminen eikä Jumala, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. Kun Herra ojentaa kätensä, auttaja suistuu ja autettava kaatuu. Yhdessä he kumpikin tuhoutuvat.
4. Sillä näin on Herra sanonut minulle: Leijona, nuori leijona, murisee saaliinsa ääressä, kun sitä vastaan hälytetään paimenten parvi. Se ei pelkää heidän huutoaan, ei välitä heidän melustaan. Samoin on Herra Sebaot astuva alas sotimaan Siionin vuorella ja sen kukkulalla.
5. Kuin liitelevät linnut Herra Sebaot varjelee Jerusalemia: Varjelee ja pelastaa, säästää ja vapahtaa.
6. Te israelilaiset, kääntykää Hänen puoleensa, josta olette niin kauas luopuneet.
7. Sinä päivänä jokainen hylkää hopeiset ja kultaiset epäjumalansa, jotka kätenne ovat tehneet teille synniksi.
Assurin armeijan tuho
8. Assur kaatuu miekkaan, joka ei ole miehen, ja hänet syö miekka, joka ei ole ihmisen. Hän pakenee miekkaa, ja hänen nuorukaisensa joutuvat työorjuuteen.
9. Hänen kallionsa kukistuu kauhusta, ja hänen ruhtinaansa säikkyvät lipun luota pakoon, sanoo Herra, jonka tuli on Siionissa ja pätsi Jerusalemissa.
32. LUKU
Vanhurskauden valtakunta
1. Kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja valtiaat hoitavat tehtävänsä oikeuden mukaan.
2. Jokainen heistä on oleva turvana tuulelta ja suojana rankkasateelta, kuin vesipurot kuivassa maassa, kuin korkean kallion varjo nääntyvässä maassa.
3. Näkevien silmät eivät silloin ole soaistut, ja kuulevien korvat kuulevat tarkkaan.
4. Ajattelemattomien sydän käsittää taidon, ja änkyttävien kieli puhuu sujuvasti ja selkeästi.
5. Houkasta ei enää puhuta jalona, eikä lurjusta enää sanota kunniaa ansaitsevaksi.
6. Houkka puhuu houkan tavoin, hänen sydämensä hankkii turmiota, ja hän harjoittaa riettautta. Hän puhuu eksyttävästi Herrasta, jättää tyhjäksi nälkäisen sielun ja janoavan juomaa vaille.
7. Pahoja ovat petollisen aseet. Hän miettii ilkitöitä tuhotakseen kurjat valheen sanoilla, vaikka köyhä kuinka oikeaa asiaa puhuisi.
8. Mutta jalo miettii jaloja ja pysyy jaloudessa lujana.
Jerusalemin naiset
9. Nouskaa, te suruttomat naiset, kuulkaa minun ääntäni. Te huolettomat tyttäret, tarkatkaa sanojani.
10. Vielä vuosi, ja päiviä lisäksi, niin te huolettomat vapisette. Silloin on viininkorjuusta tullut loppu eikä hedelmänkorjuuta tule.
11. Kauhistukaa, te suruttomat, vaviskaa, te huolettomat, riisuutukaa, paljastukaa, vyöttäkää säkki lanteillenne.
12. Silloin valitetaan ja lyödään rintoihin ihanien peltojen ja hedelmällisten viiniköynnösten tähden,
13. minun kansani maan tähden, joka kasvaa orjantappuraa ja ohdaketta, remuavan kaupungin kaikkien iloisten talojen tähden.
14. Palatsi on näet hylätty, kaupungin kohina lakannut, Oofel ja vartiotorni ovat jääneet pysyvästi luoliksi, villiaasien iloksi ja laumojen laitumeksi.
Hengen vuodatus
15. Näin on siihen asti, kunnes meidän päällemme vuodatetaan Henki korkeudesta. Silloin erämaa muuttuu puutarhaksi,
16. ja puutarha on metsän veroinen. Erämaassa asuu oikeus, ja puutarhassa majailee vanhurskaus.
17. Vanhurskauden hedelmä on silloin rauha, vanhurskauden vaikutus lepo ja turvallisuus ainiaaksi.
18. Minun kansani asuu rauhan majoissa, turvallisissa asunnoissa, huolettomissa lepopaikoissa.
19. Mutta raesade tulee, metsä kaatuu, ja kaupunki alennetaan alhaiseksi.
20. Onnellisia te, jotka kylvätte kaikkien vesien vierille ja laskette härän ja aasin jalat kulkemaan valtoimina!
33. LUKU
Voi-huuto Siionin hävittäjälle
1. Voi sinua hävittäjää, joka itse olet hävittämättä, sinua ryöstäjää, jota kukaan ei ole ryöstänyt! Kun olet loppuun asti hävittänyt, sinut hävitetään, kun olet ryöstösi ryöstänyt, sinut ryöstetään.
Herran armo ja apu
2. Herra, armahda meitä, sinua me odotamme. Ole näitten käsivarsi* joka aamu, ole meidän apumme hädän aikana.
3. Kansat pakenevat sinun jylinäsi ääntä. Kun sinä nouset, kansakunnat hajoavat.
4. Teidän saaliinne viedään, kuten tuhosirkat vievät. Kuten hyppysirkat hyökkäävät, niin sen kimppuun hyökätään.
5. Herra on ylhäinen, sillä hän asuu korkeudessa. Hän täyttää Siionin oikeudella ja vanhurskaudella.
6. Uskon luottamus [Häneen] on oleva sinun aikojesi vahva turva, pelastuksesi viisaus ja ymmärrys. Herran pelko on hänen aarteensa.
Liitto on rikottu
7. Sankarit huutavat ulkona, rauhan sanansaattajat itkevät katkerasti.
8. Tiet ovat autioina, polulta on kulkija poissa: Liitto on rikottu, [sen] todistajia* halveksitaan, ihmisiä ei pidetä minäkään.
9. Maa murehtii ja nääntyy, Libanon kuihtuu häpeästä, Saaron on tullut aromaaksi, Baasan ja Karmel varistavat lehtensä.
10. Nyt minä nousen, sanoo Herra, nyt korotan itseni, nyt kohoan korkealle.
11. Olkia te kannatte kohdussanne, akanoita synnytätte. Teidän kiukkunne on tuli, joka kuluttaa teidät.
12. Kansat poltetaan kuin kalkki, kuin katkotut orjantappurat, jotka palavat tulessa.
____________________________________
Gl 4:21-5:12
Orjattaren ja vapaan lapset
21. Sanokaa minulle te, jotka tahdotte olla lain alaisia, ettekö kuule, mitä laki sanoo?
22. Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.
23. Orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.
24. Tämä on vertauskuva: Nämä naiset ovat kaksi liittoa. Toinen, Siinain vuorelta oleva, synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar.
25. Haagar on näet Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.
26. Se Jerusalem taas, joka on ylhäällä, on vapaa ja se on meidän äitimme.
27. Onhan kirjoitettu: ”Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Yksinäisellä on näet paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies.”
28. Te, veljet, olette lupauksen lapsia, kuten Iisak oli.
29. Kuten lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.
30. Mutta mitä Raamattu sanoo? ”Aja pois orjatar poikineen, sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa.”
31. Me emme siis, veljet, ole orjattaren lapsia, vaan vapaan [vaimon]*.
5. LUKU
Kristittyjen vapaus
1. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudelleen sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.
2. Minä, Paavali, sanon teille: jos te ympärileikkautatte itsenne, Kristus ei ole teille miksikään hyödyksi.
3. Minä todistan jälleen jokaiselle, joka ympärileikkauttaa itsensä, että hän on velvollinen täyttämään koko lain.
4. Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte tulla vanhurskautetuiksi lain kautta. Te olette langenneet pois armosta.
5. Me taas odotamme Hengessä uskosta vanhurskauttamisen toivoa.
6. Sillä Kristuksessa Jeesuksessa ei auta ympärileikkaus eikä sen puute, vaan rakkauden kautta toimiva usko.
Kuuliaisuus totuudelle
7. Te juoksitte hyvin. Kuka esti teitä olemasta totuudelle kuuliaisia?
8. Houkutus siihen ei ole Hänestä, joka teitä kutsuu.
9. Pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan.
10. Minä luotan teihin Herrassa, että te ette missään kohden tule ajattelemaan toisin. Mutta teidän häiritsijänne on kärsivä tuomionsa, olkoon hän kuka tahansa.
11. Jos minä, veljet, vielä saarnaan ympärileikkausta, miksi minua sitten vainotaan? Silloinhan risti ei enää olisi
loukkauksena.
12. Kunpa nuo teidän kiihottajanne silpoisivat itsensä!
____________________________________
Ps 63:1-12
63. PSALMI
Armo parempi kuin elämä
1. Daavidin psalmi, jonka hän sepitti Juudan erämaassa.
2. Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain. Sinua sieluni janoaa, sinua ikävöi ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
3. Minä katselin sinua pyhäkössä nähdäkseni voimasi ja kunniasi.
4. Sinun armosi on parempi kuin elämä, ja huuleni ylistäkööt sinua.
5. Minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimessäsi.
6. Sieluni ravitaan kuin parhailla pitoruoilla. Suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla.
7. Vuoteessani minä muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
8. Sinä olet apuni, ja siipiesi suojassa minä riemuitsen.
9. Sieluni riippuu sinussa kiinni, ja sinun oikea kätesi tukee minua.
10. He etsivät henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
11. Heidät annetaan miekan saaliiksi, he joutuvat sakaalien ruoaksi.
12. Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa. Hän on jokaisen Hänen kauttaan vannovan kerskaus. Valehtelijoiden suut tukitaan.
____________________________________
Snl 23:22
22. Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä halveksi äitiäsi, kun hän on vanhentunut.