RAAMATTU LÄPI VUODESSA
syyskuu 29
____________________________________
Js 57:14-59:21
14. Hän sanoo: Tehkää, valmistakaa, tasoittakaa tie, poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä.
Katuvia armahdetaan
15. Näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on ikuinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden luona, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja tekisin särjettyjen sydämet eläviksi.
16. En minä ikuisesti riitele enkä vihastu ainiaaksi. Muutoin ne, jotka olen luonut, nääntyisivät kasvojeni edessä.
17. Hänen ahneutensa synnin tähden minä vihastuin, löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut. Minusta luopuneena hän kulki oman sydämensä tietä.
18. Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet, johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevilleen.
19. Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo Herra, ja parannan hänet.
Jumalattomilla ei ole rauhaa
20. Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri. Se ei tyynny, ja sen aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.
21. Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
58. LUKU
Paasto ja sapatin vietto
1. Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi kuin pasuuna, ilmoita kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin suvulle heidän syntinsä.
2. Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni kuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala lähestyisi heitä:
3. ”Miksi me paastoamme, kun sinä et sitä näe, kuritamme itseämme, etkä sitä huomaa?” Omia asioitannehan te ajatte paastopäivänänne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.
4. Riidaksi ja toraksi te paastoatte, raakoja nyrkiniskuja te käytätte. Te ette paastoa niin, että äänenne kuultaisiin korkeudessa.
5. Tällainenko on paasto, johon minä mielistyn, päivä, jona ihminen kurittaa itseään? Jos hän kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?
6. Eikö minulle mieluista paastoa ole se, että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, päästätte sorretut vapaiksi ja särjette kaikki ikeet?
7. Eikö sitä ole se, että taitat leipäsi nälkäiselle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, vaatetat rääsyihin pukeutuneena näkemäsi etkä karttele apua tarvitsevaa kansaasi kuuluvaa*.
8. Silloin sinun valosi puhkeaa esiin kuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen. Sinun vanhurskautesi käy edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
9. Sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: ”Tässä minä olen.” Jos sinä poistat keskuudestasi ikeen, sormella-osoittelun ja väärät puheet,
10. jos annat omastasi nälkäiselle ja ravitset puutetta kärsivän, niin sinun pimeyteesi koittaa valo, ja sinun öinen pimeäsi on oleva kuin keskipäivä.
11. Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sieluasi kuivissa erämaissa. Hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva kuin runsaasti kasteltu puutarha, kuin lähde, josta vesi ei ehdy.
12. Sinun jälkeläisesi rakentavat jälleen muinaiset rauniot, sinä kohotat perusmuurit, menneiden polvien laskemat. Sinun nimesi on oleva: ”halkeamien umpeenmuuraaja” ja ”teitten korjaaja maan asuttamiseksi.”
13. Jos sinä pidätät jalkasi rikkomasta sapattia, niin ettet toimita omia asioitasi minun pyhäpäivänäni, vaan pidät sapattia ilopäivänä, kunnioitat Herran pyhäpäivää ja pyhität sen, niin ettet toimita omia töitäsi, et aja omia asioitasi etkä puhu joutavia,
14. silloin on ilosi oleva Herrassa. Minä kuljetan sinua maan kukkuloilla ja annan sinun nauttia isäsi Jaakobin perintöosaa. Näin on Herran suu puhunut.
59. LUKU
Rukousten kuuleminen
1. Herran käsi ei ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan,
2. mutta teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule.
3. Teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä. Teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta.
4. Kukaan ei vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmiota.
5. Myrkkyliskon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat. Joka niitä munia syö, kuolee, ja rikkipoljetusta kuoriutuu kyykäärme.
6. Heidän verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi, heidän tekemäänsä ei voi verhoutua. Heidän työnsä ovat vääryyden töitä, ja heidän kätensä ovat täynnä väkivaltaa.
7. Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta. Heidän ajatuksensa ovat vääryyden ajatuksia, tuho ja turmio on heidän teillään.
8. Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissaan. Polkunsa he tekevät mutkaisiksi, eikä kenelläkään niillä kulkevilla ole rauhaa.
9. Oikeus on tämän johdosta meistä kaukana, eikä vanhurskaus saavuta meitä. Me odotamme valoa, mutta on pimeä, aamunkoittoa, mutta vaellamme yön synkeydessä.
10. Me haparoimme seinää pitkin kuin sokeat, kuin olisimme silmiä vailla. Me kompastelemme sydänpäivällä kuin hämärässä ja olemme terveitten keskellä kuin kuolleet.
11. Me kaikki murisemme kuin karhut ja kujerramme kuin kyyhkyset. Me odotamme oikeutta, mutta sitä ei tule, pelastusta, mutta se on kaukana meistä.
12. Meidän rikoksemme ovat näet monilukuiset sinun edessäsi, ja meidän syntimme todistavat meitä vastaan. Meidän rikoksemme seuraavat meitä, ja pahat tekomme me tunnemme.
13. Me olemme luopuneet Herrasta ja kieltäneet hänet, olemme vetäytyneet seuraamasta Jumalaamme. Me olemme puhuneet sortoa ja kapinaa, kantaneet sisimmässämme valheen sanoja ja purkaneet niitä suustamme.
14. Oikeus torjutaan pois, ja vanhurskaus on kaukana. Totuus kompastelee torilla, eikä rehellisyydelle ole sijaa.
15. Totuus on kadonnut, ja joka pahasta luopuu, ryöstetään paljaaksi.
Herra tarttuu asiaan
Herra näki tämän, ja hänen silmissään oli paha, ettei ollut oikeutta.
16. Hän näki ja kummasteli, ettei ole miestä, joka olisi puuttunut asiaan. Silloin hänen oman kätensä voima auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa tuki häntä.
17. Hän puki ylleen vanhurskauden kuin rintahaarniskan ja pani pelastuksen kypärän päähänsä. Hän pukeutui rankaisun vaatteisiin ja verhoutui kiivauteen kuin viittaan.
18. Tekojen mukaan hän maksaa palkan: vihan vastustajilleen, ansaitun rankaisun vihollisilleen ja merensaarille.
19. Niin he pelkäävät Herran nimeä päivän laskun äärillä ja päivän koittamilla hänen kunniaansa. Kun vihollinen tulee kuin virta, Herran Henki nostaa lipun sitä vastaan*.
20. Hän tulee Siionille Lunastajana, niille Jaakobissa, jotka kääntyvät synnistä, sanoo Herra.
21. Tämä on minun liittoni heidän kanssaan, sanoo Herra: Minun Henkeni, joka on sinun päälläsi, ja sanani, jonka panen suuhusi, eivät väisty sinun suustasi, eivät lastesi suusta eivätkä lastesi lasten suusta, sanoo Herra, nyt ja ainiaan.
____________________________________
Fl 1:1-26
Paavalin kirje filippiläisille
1. LUKU
Alkutervehdys
1. Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille Filippissä oleville pyhille Kristuksessa, myös seurakunnan kaitsijoille ja palvelijoille.
2. Armo teille ja rauha Jumalalta, Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Kiitos armon osallisuudesta
3. Niin usein kuin teitä muistan minä kiitän Jumalaani
4. ja rukouksissani aina iloiten ajattelen teitä kaikkia.
5. Kiitän häntä teidän osallisuudestanne evankeliumiin ensi päivästä tähän asti,
6. luottaen siihen, että Hän, joka on teissä alkanut hyvän työn, on saattava sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.
7. Oikein onkin, että näin ajattelen teitä kaikkia. Olettehan te minun sydämelläni, te, jotka sekä ollessani kahleissa että evankeliumia puolustaessani ja vahvistaessani olette kaikki kanssani osallisia armosta.
8. Jumala on todistajani, että minä ikävöin teitä kaikkia Kristuksen Jeesuksen sydämellisellä rakkaudella.
9. Rukoukseni on, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaiken käsittämisessä,
10. niin että voisitte tutkia, mikä on parasta, ollen Kristuksen päivään saakka puhtaat ettekä kenellekään loukkaukseksi.
11. Näin te Jeesuksen Kristuksen kautta olette täynnä vanhurskauden hedelmää Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.
Vankeus ja erilaiset julistajat
12. Veljet, minä tahdon teidän tietävän, että se, mitä minulle on tapahtunut, onkin koitunut evankeliumin menestykseksi.
13. Koko henkikaartin* ja kaikkien muiden tietoon on näet tullut, että olen kahleissa Kristuksen tähden.
14. Useimmat veljet ovat saaneet kahleistani rohkeutta Herrassa, niin että he yhä pelottomammin puhuvat Jumalan sanaa.
15. Jotkut tosin julistavat Kristusta kateudestakin ja riidanhalusta, toiset taas hyvässä tarkoituksessa.
16. Nämä tekevät sitä rakkaudesta, koska tietävät, että minut on pantu puolustamaan evankeliumia.
17. Nuo toiset taas julistavat Kristusta itsekkyydestä, epäpuhtaalla mielellä, luullen tuottavansa minulle murhetta kahleissani.
18. Mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla tai toisella julistetaan, joko näön vuoksi tai vilpittömästi! Siitä minä iloitsen ja olen vastakin iloitseva.
19. Minä näet tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla.
Elämä ja kuolema
20. Hartaan odotukseni ja toivoni mukaan minä en ole missään joutuva häpeään, vaan sekä nyt että aina Kristus on tuleva ylistetyksi ruumiissani kaikella rohkeudella joko elämän tai kuoleman kautta.
21. Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
22. Mutta jos jään elämään täällä ruumiissa, siitä koituu hedelmää työlleni. En tiedä, kumman valitsisin.
23. Olen ahtaalla näiden kahden välissä: minulla on halu eritä täältä ja olla Kristuksen kanssa. Sehän olisi [minulle itselleni] monin verroin parempi.
24. Teidän tähtenne ruumiissa viipymiseni on kuitenkin tarpeellisempi.
25. Ollessani tästä varma tiedän jääväni eloon ja viipyväni kaikkien teidän luonanne teidän edistymiseksenne ja iloksenne uskossa.
26. Näin siksi, että te voisitte yhä enemmän kerskata minusta Kristuksessa Jeesuksessa, kun taas tulen teidän luoksenne.
____________________________________
Ps 71:1-24
71. PSALMI
Vanhuksen rukous
1. Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun ikinä joutua häpeään.
2. Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi puoleeni ja auta minua.
3. Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sinähän olet kallioni ja linnani.
4. Jumalani, vapauta minut jumalattoman käsistä, väärän ja väkivaltaisen kourista.
5. Olethan sinä minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani nuoruudestani asti.
6. Sinä olet tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta. Sinua minä alati ylistän.
7. Minä olen monelle kuin outo olio, mutta sinä olet vahva suojani.
8. Suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä ylistystäsi kaiken päivää.
9. Älä heitä minua pois vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani uupuu.
10. Minun viholliseni puhuvat minusta. Ne, jotka väijyvät henkeäni, neuvottelevat keskenään:
11. ”Jumala on hänet hylännyt. Ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, ei häntä kukaan auta.”
12. Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä avukseni.
13. Joutukoot häpeään ja tuhoutukoot ne, jotka vainoavat minun henkeäni. Peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
14. Mutta minä turvaan alati sinuun, ja yhäti minä sinua kiitän.
15. Suuni on julistava sinun vanhurskauttasi ja pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en tunne.
16. Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.
17. Jumala, nuoruudestani asti sinä olet opettanut minua, ja yhä vielä minä julistan sinun ihmeitäsi.
18. Jumala, älä hylkää minua vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun voimaasi nousevalle polvelle, väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.
19. Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?
20. Sinä olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, mutta sinä virvoitat meidät jälleen henkiin. Maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.
21. Nosta minut takaisin kunniaan ja lohduta minua jälleen.
22. Sitten minä ylistän sinua harpulla, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kitaralla kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.
23. Minun huuleni riemuitsevat, kun sinulle soitan, ja myös sieluni, jonka olet lunastanut.
24. Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää. Häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.
____________________________________
Snl 24:10-11
10. Jos olet ollut veltto, joutuu voimasi ahtaalle vaikeana aikana.
11. Pelasta ne, joita viedään kuolemaan, pysäytä ne, jotka hoippuvat surmapaikalle.