RAAMATTU LÄPI VUODESSA
toukokuu 16
____________________________________
1 Sam 18:5 – 19:24
5. Daavid meni, minne vain Saul hänet lähetti, ja hän menestyi. Saul asetti hänet sotilaiden päälliköksi, ja se oli mieleen kaikelle kansalle, myös Saulin palvelijoille.
6. Heidän ollessaan paluumatkalla Daavidin surmattua filistealaisen, menivät naiset kaikista Israelin kaupungeista laulaen ja karkeloiden kuningas Saulia vastaan, riemuiten, vaskirumpuja ja kymbaaleja lyöden.
7. Karkeloivat naiset virittivät laulun ja sanoivat: “Saul voitti 1000, mutta Daavid 10.000.”
Saulin kateus ja viha
8. Saul pani sen puheen pahakseen ja vihastui kovin. Hän sanoi: “Daavidille he antavat 10.000 ja minulle he antavat 1000. Nyt häneltä puuttuu enää vain kuninkuus.”
9. Saul katsoi Daavidia karsain silmin siitä päivästä alkaen.
10. Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, niin että hän riehui kotonaan. Daavid soitteli, kuten muulloinkin joka päivä, ja Saulilla oli kädessään keihäs.
11. Silloin Saul heitti keihään ja ajatteli: “Minä keihästän Daavidin seinään.” Daavid väisti häntä kaksi kertaa.
12. Saul pelkäsi Daavidia, koska Herra oli tämän kanssa, mutta oli poistunut hänestä itsestään.
13. Siksi Saul toimitti hänet pois luotaan ja teki hänestä 1000 miehen päällikön. Niin Daavid lähti ja toimi joukon johtajana.
14. Daavid menestyi kaikilla teillään, ja Herra oli hänen kanssaan.
15. Kun Saul näki, että Daavidilla oli suuri menestys, hän pelkäsi tätä vielä enemmän.
16. Koko Israel ja Juuda taas rakasti Daavidia, joka johti heitä sotaretkillä.
17. Saul sanoi Daavidille: “Minä annan sinulle vaimoksi vanhimman tyttäreni Meerabin. Ole vain urhoollinen ja käy Herran sotia.” Saul ajatteli: “Älköön minun käteni sattuko häneen, vaan sattukoon häneen filistealaisten käsi.”
18. Daavid vastasi Saulille: “Mikä minä olen, mikä on minun elämäni ja mikä on isäni suku Israelissa, että tulisin kuninkaan vävyksi?”
19. Kun tuli aika, että Saulin tytär Meerab oli annettava Daavidille, hänet annettiinkin vaimoksi meholalaiselle Adrielille.
Daavid ja Miikal
20. Saulin tytär Miikal rakasti Daavidia. Kun siitä kerrottiin Saulille, se oli hänelle mieleen.
21. Saul ajatteli: “Minä annan hänet Daavidille, että hän tulisi tälle ansaksi, ja filistealaisten käsi sattuisi häneen.” Saul sanoi Daavidille: “Nyt voit toisen kerran tulla vävykseni.”
22. Saul käski palvelijoitaan: “Puhukaa salaa Daavidille näin: ‘Kuningas on mieltynyt sinuun, ja kaikki hänen palvelijansa rakastavat sinua. Sinun on nyt tultava kuninkaan vävyksi’.”
23. Saulin palvelijat puhuivat nämä sanat Daavidille. Mutta Daavid sanoi: “Onko teidän mielestänne pieni asia tulla kuninkaan vävyksi? Minähän olen köyhä ja halpa mies.”
24. Saulin palvelijat kertoivat hänelle tämän ja sanoivat: “Näin on Daavid puhunut.”
25. Niin Saul sanoi: “Sanokaa Daavidille: ‘Kuningas ei halua muuta morsiamenhintaa kuin sata filistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihollisille kostettaisiin’.” Saul ajatteli surmata Daavidin filistealaisten kädellä.
26. Kun hänen palvelijansa ilmoittivat tämän Daavidille, häntä miellytti tulla sillä tavalla kuninkaan vävyksi. Ennen kuin määräaika oli kulunut umpeen
27. Daavid nousi, lähti miehineen ja kaatoi filistealaisia 200 miestä. Daavid toi heidän esinahkansa, täyden määrän, kuninkaalle tullakseen hänen vävykseen. Silloin Saul antoi tyttärensä Miikalin hänelle vaimoksi.
28. Saul näki ja ymmärsi, että Herra oli Daavidin kanssa, ja Saulin tytär Miikal rakasti häntä.
29. Saul pelkäsi Daavidia vielä enemmän, ja hänestä tuli koko elinajakseen Daavidin vihamies.
30. Filistealaisten ruhtinaat lähtivät sotaan. Niin usein kuin he tekivät niin, Daavidilla oli suurempi menestys kuin kaikilla muilla Saulin palvelijoilla, ja hänen nimensä tuli hyvin kuuluisaksi.
19. LUKU
Saul, Joonatan ja Miikal
1. Saul puhui pojalleen Joonatanille ja kaikille palvelijoilleen, että Daavid oli surmattava. Mutta Saulin poika Joonatan oli suuresti kiintynyt Daavidiin.
2. Siksi Joonatan ilmaisi asian Daavidille ja sanoi: “Isäni Saul koettaa saada sinut surmatuksi. Ole varuillasi huomenaamuna, kätkeydy ja pysy piilossa.
3. Minä menen ja asetun isäni viereen kentälle, sinne, missä sinä olet, ja puhun sinusta isälleni. Jos huomaan jotakin, minä ilmoitan sen sinulle.”
4. Joonatan puhui Daavidista hyvää isälleen Saulille ja sanoi hänelle: “Älköön kuningas rikkoko palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole rikkonut sinua vastaan. Ovathan hänen työnsä olleet sinulle suureksi hyödyksi.
5. Hän pani henkensä alttiiksi ja surmasi sen filistealaisen, ja niin Herra antoi suuren voiton koko Israelille. Olethan itse sen nähnyt ja iloinnut. Miksi vuodattaisit viatonta verta syyttä surmaamalla Daavidin?”
6. Saul kuuli Joonatania ja vannoi: “Niin totta kuin Herra elää, häntä ei surmata.”
7. Joonatan kutsui Daavidin ja ilmoitti hänelle kaiken tämän. Sitten Joonatan vei Daavidin Saulin luo, ja hän palveli tätä niin kuin ennenkin.
8. Kun sitten sota alkoi uudestaan, Daavid lähti taistelemaan filistealaisia vastaan. Hän tuotti heille suuren tappion, niin että he pakenivat hänen edestään.
9. Herran lähettämä paha henki tuli Sauliin, kun hän istui kotonaan keihäs kädessä, ja Daavid soitteli.
10. Saul koetti keihästää Daavidin seinään, mutta hän väisti Saulia, ja tämä iski keihään seinään. Daavid pakeni ja pelastui sinä yönä.
11. Saul lähetti miehiä Daavidin kotiin vartioimaan häntä ja surmaamaan hänet aamulla. Mutta Daavidin vaimo Miikal ilmaisi sen hänelle ja sanoi: “Jollet tänä yönä pelasta henkeäsi, sinä olet huomenna surman oma.”
12. Miikal laski Daavidin alas ikkunasta. Niin hän lähti pakoon ja pelastui.
13. Sitten Miikal otti kotijumalan kuvan ja asetti sen vuoteeseen. Levitettyään vuohenkarvoista tehdyn kärpäsverkon sen pään yli hän peitti sen vaatteella.
14. Kun Saul lähetti miehiä noutamaan Daavidia, Miikal sanoi: “Hän on sairas.”
15. Saul lähetti miehiä katsomaan Daavidia, sanoen: “Tuokaa hänet vuoteessa tänne minun luokseni surmattavaksi.”
16. Kun miehet tulivat sisälle, he näkivät, että vuoteessa olikin kotijumalan kuva, jonka pään päällä oli vuohenkarvoista tehty kärpäsverkko.
17. Niin Saul sanoi Miikalille: “Miksi olet minut näin pettänyt ja päästänyt vihamieheni pelastumaan?” Miikal vastasi Saulille: “Hän sanoi minulle: ‘Päästä minut, muutoin minä tapan sinut’.”
18. Kun Daavid oli paennut ja pelastunut, hän meni Samuelin luo Raamaan ja kertoi hänelle kaikki, mitä Saul oli hänelle tehnyt. Hän ja Samuel menivät Naajotiin ja jäivät sinne.
Daavid ja Saul Naajotissa
19. Saulille ilmoitettiin: “Daavid on Raaman Naajotissa.”
20. Saul lähetti miehiä pidättämään Daavidin. Mutta kun he näkivät profeettain joukon profetoimassa* ja Samuelin seisovan johtamassa heitä, tuli Jumalan Henki Saulin miehiin, niin että hekin profetoivat.
21. Kun tämä ilmoitettiin Saulille, hän lähetti toiset miehet, mutta hekin profetoivat. Saul lähetti vielä kolmannet miehet. Hekin profetoivat.
22. Silloin hän itse lähti Raamaan. Kun hän tuli suuren vesisäiliön luo, joka on Seekussa, hän kysyi: “Missä ovat Samuel ja Daavid?” Hänelle vastattiin: “He ovat Raaman Naajotissa.”
23. Hänen ollessaan menossa Raaman Naajotiin Jumalan Henki tuli häneenkin, niin että hän kulki profetoiden, kunnes tuli Raaman Naajotiin.
24. Hänkin riisui vaatteensa ja profetoi Samuelin edessä. Hän kaatui maahan ja makasi paitasillaan* koko sen päivän ja koko sen yön. Sen tähden on tapana sanoa: “Onko Saulkin profeettojen joukossa?”
____________________________________
Joh 8:31-59
Oikea opetuslapseus
31. Jeesus sanoi häneen uskoville juutalaisille: “Jos te pysytte minun sanassani, te olette todella minun opetuslapsiani,
32. ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.”
33. He vastasivat hänelle: “Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sanot: ‘Te tulette vapaiksi’?”
34. Jeesus vastasi heille: “Totisesti minä sanon teille: Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35. Orja ei pysy talossa iäti. Poika pysyy iäti.
36. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, teistä tulee todella vapaita.
37. Minä tiedän kyllä, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä. Te kuitenkin yritätte tappaa minut, koska sanani ei saa tilaa teissä.
38. Minä puhun, mitä olen nähnyt Isäni luona. Tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne.”
39. He vastasivat ja sanoivat hänelle: “Aabraham on meidän isämme.” Jeesus sanoi heille: “Jos te olisitte Aabrahamin lapsia, te tekisitte Aabrahamin tekoja.
40. Mutta nyt te haluatte tappaa minut, miehen, joka on puhunut teille totuuden, minkä on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt.
41. Te teette isänne tekoja.” He sanoivat hänelle: “Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä. Meillä on yksi Isä, Jumala.”
Kuka isänä?
42. Jeesus sanoi heille: “Jos Jumala olisi teidän Isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut. Minä en ole tullut itsestäni, vaan hän on minut lähettänyt.
43. Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon.
44. Te olette isästä Perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte tyydyttää. Hän on ollut murhaaja alusta asti, eikä hän pysy totuudessa, koska hänessä ei ole totuutta. Puhuessaan valhetta hän puhuu omaansa, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.
45. Te ette usko minua, koska minä sanon totuuden.
46. Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä puhun totuutta, miksi te ette usko minua?
47. Joka on Jumalasta, kuulee mitä Jumala sanoo. Te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.”
48. Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: “Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen, ja että sinussa on riivaaja?”
49. Jeesus vastasi: “Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.
50. Minä en etsi omaa kunniaani. On yksi, joka etsii ja tuomitsee.
51. Totisesti minä sanon teille: jos joku noudattaa minun sanojani, hän ei ikinä näe kuolemaa.”
Jeesus ja Aabraham
52. Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: “Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: ‘Jos joku noudattaa minun sanojani, hän ei ikinä maista kuolemaa’.
53. Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Myös profeetat ovat kuolleet. Keneksi sinä teet itsesi?”
54. Jeesus vastasi: “Jos minä itse otan itselleni kunnian, minun kunniani on mitätön. Minulle antaa kunnian Isä, hän, josta te sanotte: ‘Hän on meidän Jumalamme’,
55. vaikka ette tunne häntä. Minä taas tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne häntä, olisin valehtelija kuten tekin. Mutta minä tunnen hänet ja noudatan hänen sanaansa.
56. Teidän isänne Aabraham riemuitsi siitä, että oli näkevä minun päiväni. Hän näki sen ja iloitsi.”
57. Juutalaiset sanoivat hänelle: “Et ole vielä 50-vuotias, ja olet nähnyt Aabrahamin!”
58. Jeesus sanoi heille: “Totisesti, totisesti minä sanon teille: Ennen kuin Aabraham syntyi minä olen*.”
59. Silloin he poimivat kiviä heittääkseen niillä Jeesusta, mutta hän poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.
____________________________________
Ps 112:1-10
112. PSALMI
Herran pelon tuomat siunaukset
1. Halleluja! Autuas se mies, joka pelkää Herraa ja jolla on suuri halu noudattaa hänen käskyjään!
2. Hänen jälkeläisistään tulee maan mahtavia, ja polvi polvelta oikeamieliset saavat siunauksen.
3. Varallisuus ja rikkaus on hänen talossaan, ja hänen vanhurskautensa pysyy ainiaan.
4. Oikeamielisille koittaa pimeydessä valo, armollinen, laupias ja vanhurskas.
5. Hyvin käy sen miehen, joka on laupias ja antaa lainaksi, joka hoitaa asiansa oikeuden mukaan.
6. Hän ei ikinä horju. Vanhurskas säilyy ainaisessa muistossa.
7. Ei hän pelkää pahaa viestiä, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan.
8. Hänen sydämensä on luja ja peloton, kunnes hän iloiten näkee ahdistajilleen käyneen, kuten hän oli toivonut.
9. Hän on runsaskätinen, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy ainiaan, hänen sarvensa *. kohoaa kunniassa.
10. Jumalaton näkee sen ja närkästyy, hän kiristelee hampaitaan ja pakahtuu. Jumalattomien halut raukeavat tyhjiin.
____________________________________
Snl 15:12-14
12. Pilkkaaja ei pidä nuhtelusta, eikä hän mene viisaiden luo.
13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa mieli on murtunut.
14. Ymmärtävä etsii tietoa, mutta tyhmien suu suosii mielettömyyttä.