RAAMATTU LÄPI VUODESSA
toukokuu 30
____________________________________
2 Sam 15:23-16:23
23. Maan koko kansa itki ääneen väen kulkiessa ohi. Kuninkaan mennessä Kidronin laakson poikki kaikki väki kulki erämaan tielle päin.
24.. Siinä olivat myös Saadok ja hänen kanssaan kaikki leeviläiset, jotka kantoivat Jumalan liitonarkkia. He. laskivat. Jumalan arkin maahan, ja Ebjatar uhrasi, kunnes kaupungista tullut väki oli ehtinyt kulkea ohi.
25. Kuningas sanoi Saadokille: “Vie Jumalan arkki takaisin kaupunkiin. Jos minä saan armon Herran silmien edessä, hän tuo minut takaisin ja antaa minun vielä nähdä hänet ja hänen pyhäkkönsä.
26. Mutta jos hän sanoo: ‘Minä en ole mielistynyt sinuun’, niin tehköön hän minulle, mitä hyväksi näkee.”
27. Kuningas sanoi pappi Saadokille: “Sinähän olet näkijä. Palaa rauhassa kaupunkiin, sinä ja sinun poikasi Ahimaas ja Ebjatarin poika Joonatan, molemmat poikanne, teidän kanssanne.
28. Minä viivyn kahlauspaikoissa erämaassa, kunnes teiltä tulee sanomia minun tiedokseni.”
29. Niin Saadok ja Ebjatar veivät Jumalan arkin takaisin Jerusalemiin ja jäivät sinne.
30. Daavid kulki itkien Öljymäkeä ylös, pää peitettynä ja paljain jaloin. Kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, oli myös peittänyt päänsä, ja he kulkivat itkien lakkaamatta.
31. Kun Daavidille kerrottiin, että myös Ahitofel oli salaliittolaisten joukossa Absalomin puolella, hän sanoi: “Herra, käännä Ahitofelin neuvo tyhmyydeksi.”
32. Kun sitten Daavid oli tullut vuoren laelle, jossa Jumalaa rukoiltiin, tuli arkilainen Huusai häntä vastaan, paita reväistynä ja multaa pään päällä.
33. Daavid sanoi hänelle: “Jos sinä tulet minun kanssani, sinä olet minulle vain taakkana.
34. Mutta jos palaat kaupunkiin ja sanot Absalomille: ‘Minä tahdon olla sinun palvelijasi, kuningas. Aiemmin olen ollut isäsi palvelija, mutta nyt tahdon olla sinun palvelijasi’, niin sinä voit olla minulle avuksi tekemällä Ahitofelin neuvon tyhjäksi.
35. Siellähän ovat sinun kanssasi myös papit Saadok ja Ebjatar. Kaikki, mitä kuulet kuninkaan linnasta, ilmoita papeille, Saadokille ja Ebjatarille.
36. Heillä on siellä mukanaan molemmat poikansa, Saadokilla Ahimaas ja Ebjatarilla Joonatan. Näiden avulla te voitte lähettää minulle tiedon kaikesta, mitä kuulette.”
37. Huusai, Daavidin ystävä, meni kaupunkiin Absalomin juuri tullessa Jerusalemiin.
16. LUKU
Siiba ja Mefiboset
1. Daavidin kuljettua vähän matkaa vuoren laelta häntä vastaan tuli Siiba, Mefibosetin palvelija. Hänellä oli mukanaan satuloitu aasipari, jonka selässä oli 200 leipää, 100 rusinakakkua, 100 hedelmää ja leili viiniä.
2. Kuningas kysyi Siibalta: “Mitä sinä näillä teet?” Siiba vastasi: “Aasit ovat kuninkaan perheelle ratsastettaviksi, leipä ja hedelmät palvelijoille syötäviksi ja viini uupuneiden juotavaksi erämaassa.”
3. Kuningas sanoi: “Mutta missä sinun herrasi poika on?” Siiba vastasi: “Hän jäi Jerusalemiin, sillä hän ajatteli: ‘Nyt Israelin kansa antaa minulle takaisin isäni kuninkuuden’.”
4. Niin kuningas sanoi Siiballe: “Kaikki, mitä Mefibosetilla on, tulee sinun omaksesi.” Siiba vastasi: “Minä kumarran. Suo minun saada armo sinun silmiesi edessä, herrani kuningas.”
Siimei kiroilee Daavidia
5. Kuningas Daavidin tullessa Bahurimiin sieltä tuli mies, joka oli sukua Saulin perheelle, nimeltä Siimei, Geeran poika. Hän tuli ja kiroili tullessaan.
6. Hän viskeli kivillä Daavidia ja kaikkia kuningas Daavidin palvelijoita, vaikka koko väki ja kaikki urhot olivat hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan.
7. Kiroillessaan häntä Siimei sanoi: “Pois, pois, sinä murhamies, sinä lurjus*!
8. Herra kostaa sinulle kaiken Saulin perheen veren, hänen, jonka sijaan sinä olet tullut kuninkaaksi. Herra antaa nyt kuninkuuden poikasi Absalomin käteen. Sinä olet itse joutunut onnettomuuteen. Olethan sinä murhamies.”
9. Niin Abisai, Serujan poika, sanoi kuninkaalle: “Miksi tuo koiranraato saa kiroilla herraani, kuningasta? Anna minun mennä ja lyödä häneltä pää poikki.”
10. Mutta kuningas vastasi: “Mitä teillä on kanssani tekemistä, te Serujan pojat? Jos hän kiroilee, kun Herra on käskenyt häntä: ‘Kiroile Daavidia’, niin kuka voi sanoa: ‘Miksi teet niin?'”
11. Daavid sanoi vielä Abisaille ja kaikille palvelijoilleen: “Oma poikani, joka on lähtenyt ruumiistani, väijyy henkeäni. Miksi ei sitten tämä benjaminilainen? Antakaa hänen olla, kiroilkoon vain, jos Herra on häntä käskenyt.
12. Ehkä Herra vielä näkee minun kurjuuteni ja maksaa minulle hyvällä sen kirouksen, joka tänä päivänä kohtaa minua.”
13. Daavid vaelsi miehineen tietä myöten. Siimei kulki pitkin vuoren kuvetta rinnan hänen kanssaan, kiroili kulkiessaan, viskeli kiviä ja heitteli soraa.
14. Kun kuningas ja hänen väkensä saapuivat uupuneina [Jordanille]*, he levähtivät siellä.
Absalom neuvottelee
15. Absalom ja hänen kanssaan olevat Israelin miehet olivat tulleet Jerusalemiin, ja Ahitofel oli hänen kanssaan.
16. Kun arkilainen Huusai, Daavidin ystävä, tuli Absalomin luo, hän sanoi tälle: “Eläköön kuningas! Eläköön kuningas!”
17. Absalom sanoi Huusaille: “Tällainenko on rakkautesi ystävääsi kohtaan? Miksi et mennyt ystäväsi kanssa?”
18. Huusai vastasi Absalomille: “Ei, vaan kenet Israelin miehet ovat valinneet, sen puolella minä olen, ja sen luokse minä jään.
19. Toisekseen: ketä minä palvelisin? Enkö hänen poikaansa? Kuten olen palvellut isääsi, niin tahdon palvella sinuakin.”
20. Absalom sanoi Ahitofelille: “Antakaa nyt neuvo, mitä meidän on tehtävä.”
21. Ahitofel vastasi Absalomille: “Mene isäsi sivuvaimojen luo, jotka hän on jättänyt linnaa vartioimaan. Silloin koko Israel saa kuulla, että sinä olet saattanut itsesi isäsi vihoihin, ja kaikki jotka ovat sinun kanssasi, saavat rohkeutta.”
22. Absalomille pystytettiin teltta katolle. Hän meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden.
23. Ahitofelin antama neuvo oli siihen aikaan kuin Jumalalta saatu vastaus: sen arvoinen oli jokainen Ahitofelin neuvo sekä Daavidille että Absalomille.
____________________________________
Joh 18:25-19:22
Pietari jatkaa kieltämistään
25. Simon Pietari seisoi lämmittelemässä. Niin läsnäolevat sanoivat hänelle: “Etkö sinäkin ole hänen opetuslapsiaan?” Hän kielsi ja sanoi: “En ole.”
26. Silloin eräs ylimmäisen papin palvelijoista, sen sukulainen, jolta Pietari oli sivaltanut korvan, sanoi: “Enkö minä nähnyt sinua puutarhassa hänen kanssaan?”
27. Pietari kielsi taas. Samassa lauloi kukko.
Pilatuksen luona
28. He veivät Jeesuksen Kaifaan luota maaherran palatsiin. Oli varhainen aamu. He eivät itse menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi, vaan voisivat syödä pääsiäisaterian*.
29. Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: “Mikä syytös ja kanne teillä on tätä miestä vastaan?”
30. He vastasivat: “Jos tämä ei olisi pahantekijä, me emme olisi antaneet häntä sinun käsiisi.”
31. Pilatus sanoi heille: “Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan.” Juutalaiset sanoivat hänelle: “Meidän ei ole lupa tappaa ketään.”
32. Näin tapahtui, että kävisi toteen Jeesuksen puhuma sana siitä, millaisella kuolemalla hän oli kuoleva.
33. Pilatus meni taas sisälle palatsiin, kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: “Oletko sinä juutalaisten kuningas?”
34. Jeesus vastasi: “Itsestäsikö sen sanot, vai ovatko muut sanoneet sen minusta?”
35. Pilatus sanoi: “Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat antaneet sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?”
36. Jeesus vastasi: “Minun valtakuntani* ei ole tästä maailmasta. Jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin. Mutta minun valtakuntani ei ole täältä.”
37. Pilatus sanoi hänelle: “Sinä siis kuitenkin olet kuningas?” Jeesus vastasi: “Sinäpä sen sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuuntelee minun ääntäni.”
38. Pilatus kysyi: “Mikä on totuus?” Sen sanottuaan hän meni taas ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: “Minä en löydä hänessä mitään syytä.
Jeesus vai Barabbas?
39. Te olette tottuneet siihen, että pääsiäisenä päästän teille yhden vangin. Tahdotteko siis, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?”
40. He huusivat sanoen: “Älä häntä, vaan päästä Barabbas!” Barabbas oli rosvo.
19. LUKU
Pahoinpitely ja tuomio
1. Silloin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoskitti häntä.
2. Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuranpunaisen viitan.
3. He tulivat hänen luokseen ja sanoivat: “Terve, juutalaisten kuningas!” ja löivät häntä kasvoihin.
4. Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: “Minä tuon hänet ulos teille tietääksenne, etten löydä hänessä mitään syytä.”
5. Jeesus tuli ulos orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään. Pilatus sanoi heille: “Katsokaa, [tässä se] ihminen [on]!”
6. Nähdessään hänet ylipapit ja palvelijat huusivat: “Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!” Pilatus sanoi heille: “Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänessä mitään syytä.”
7. Juutalaiset vastasivat: “Meillä on laki, ja sen mukaan hänen on kuoltava, koska hän on väittänyt olevansa Jumalan Poika.”
8. Kuullessaan tämän Pilatus pelkäsi vielä enemmän.
9. Hän meni takaisin palatsiin ja kysyi Jeesukselta: “Mistä sinä olet?” Jeesus ei vastannut hänelle.
10. Pilatus sanoi hänelle: “Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta päästää sinut ja minulla on valta ristiinnaulita sinut?”
11. Jeesus vastasi: “Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi suurempi syyllinen on se, joka jätti minut sinun käsiisi.”
12. Tämän johdosta Pilatus koetti päästää hänet irti. Mutta juutalaiset huusivat: “Jos päästät hänet, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan.”
13. Kuullessaan nämä sanat Pilatus antoi viedä Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikalle, jonka nimi on Litostroton, hebreaksi Gabbata.
14. Silloin oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin 6. tunti*. Pilatus sanoi juutalaisille: “Tässä on teidän kuninkaanne!”
15. He huusivat: “Vie pois, vie pois, ristiinnaulitse hänet!” Pilatus sanoi heille: “Onko minun ristiinnaulittava teidän kuninkaanne?” Ylipapit vastasivat: “Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari.”
Jeesus ristiinnaulitaan
16. Silloin Pilatus luovutti Jeesuksen heille ja antoi hänet ristiinnaulittavaksi. He ottivat hänet huostaansa.
17. Kantaen ristiään Jeesus meni ulos niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota hebreankielellä nimitetään Golgataksi.
18. Siellä he ristiinnaulitsivat hänet ja hänen kanssaan kaksi muuta, yhden kummallekin puolelle, ja Jeesuksen keskelle.
19. Pilatus laati myös päällekirjoituksen ja kiinnitti sen ristiin. Siihen oli kirjoitettu: “Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.”
20. Tämän päällekirjoituksen lukivat monet juutalaiset, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli kaupungin lähellä. Se oli kirjoitettu hebreaksi, latinaksi ja kreikaksi.
21. Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: “Älä kirjoita: ‘Juutalaisten kuningas’, vaan että hän on sanonut: ‘Minä olen juutalaisten kuningas’.”
22. Pilatus vastasi: “Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”
____________________________________
Ps 119:113-128
113. Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
114. Sinä olet suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115. Luopukaa minusta, te pahantekijät! Minä tahdon noudattaa Jumalani käskyjä.
116. Tue minua lupauksesi mukaan, että eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
117. Vahvista minua, että pelastuisin, niin minä aina pidän mielessäni sinun käskysi.
118. Sinä hylkäät kaikki, jotka eksyvät sinun käskyistäsi. Turhaan he punovat juoniaan.
119. Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois kuin kuonan. Siksi minä rakastan sinun käskyjäsi.
120. Sinun valtavan mahtisi edessä ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
121. Minä teen sitä, mikä on oikeaa ja vanhurskasta, älä jätä minua sortajieni armoille.
122. Ole palvelijasi puolustaja hänen parhaakseen, älä salli julkeiden sortaa minua.
123. Silmäni hiueten ikävöivät sinun apuasi ja vanhurskaita lupauksiasi.
124. Tee palvelijallesi armosi mukaan ja opeta minulle käskysi.
125. Minä olen palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että tuntisin sinun säädöksesi.
126. On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
127. Sen tähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
128. Minä vaellan siksi kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetustesi mukaan. Kaikkia valheen teitä minä vihaan.
____________________________________
Snl 16:10-11
10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu. Hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran: hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.