Raamattu vuodessa elokuu 2

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

elokuu 2
____________________________________

2Aik 32:1 – 33:13

32. LUKU

Sanheribin sotaretki (702-701 eKr.)

1. Näiden tapausten ja Hiskian vakaan vaelluksen jälkeen. tuli. Sanherib, Assurin kuningas*, ja hyökkäsi Juudaan, piiritti sen varustettuja kaupunkeja vallatakseen ne itselleen.
2. Kun Hiskia näki Sanheribin tulevan ja aikovan sotia Jerusalemia vastaan,
3. hän neuvotteli johtomiestensä ja soturiensa kanssa tukkiakseen vesilähteet, jotka olivat kaupungin ulkopuolella. Nämä kannattivat häntä siinä.
4. Silloin kokoontui paljon kansaa tukkimaan kaikki lähteet ja sen seudun läpi juoksevan puron. He sanoivat: ”Miksi Assurin kuninkaat tultuaan löytäisivät runsaasti vettä?”
5. Hiskia rohkaisi mielensä, rakensi koko revityn osan muuria, korotti torneja ja teki sen ulkopuolelle toisen muurin, varusti Millon Daavidin kaupungissa sekä teetti paljon heittoaseita ja kilpiä.
6. Hän asetti kansalle sotapäällikköjä ja kokosi heidät luokseen aukiolle kaupungin portin eteen ja rohkaisi heitä:
7. ”Olkaa lujat ja rohkeat, älkää pelätkö älkääkä arkailko Assurin kuningasta ja kaikkea joukkoa, joka on hänen kanssaan. Hän, joka on meidän kanssamme, on suurempi kuin se, joka on hänen kanssaan.
8. Hänen kanssaan on ihmisvoima*, mutta meidän kanssamme on Herra, meidän Jumalamme, meitä auttamassa ja sotimassa meidän sotiamme.” Kansa luotti Hiskian, Juudan kuninkaan, sanoihin.
9. Tämän jälkeen Sanherib, Assurin kuningas, joka itse oli koko sotavoimansa kanssa piirittämässä Laakista, lähetti palvelijoitaan Jerusalemiin Hiskian, Juudan kuninkaan ja kaikkien Jerusalemissa olevien Juudan miesten luo, ja käski sanoa:
10. ”Näin sanoo Sanherib, Assurin kuningas: ’Mihin te luotatte, kun jäätte Jerusalemiin saarroksiin?
11. Eikö Hiskia harhauta teitä ja saata teitä kuolemaan nälkään ja janoon, kun hän sanoo: Herra, meidän Jumalamme, pelastaa meidät Assurin kuninkaan käsistä?
12. Eikö tämä sama Hiskia ole poistanut hänen uhrikukkuloitaan ja alttareitaan ja sanonut Juudalle ja Jerusalemille: ’Yhden ainoan alttarin edessä on teidän kumartaen rukoiltava ja sillä uhreja poltettava’?
13. Ettekö tiedä, mitä minä ja isäni olemme tehneet muiden maiden kaikille kansoille? Ovatko näiden maiden kansojen jumalat voineet pelastaa maitaan käsistäni?
14. Onko kukaan isieni tuhoamien kansojen kaikista jumalista voinut pelastaa kansaansa joutumasta valtaani? Kuinka sitten teidän Jumalanne voisi pelastaa teidät minun käsistäni?
15. Älkää siis antako Hiskian näin pettää ja harhauttaa itseänne älkääkä uskoko häntä, sillä minkään kansan ja valtakunnan jumala ei ole voinut pelastaa kansaansa minun käsistäni tai isieni käsistä, saati sitten teidän Jumalanne: Ei hän pelasta teitä minun vallastani.”
16. Hänen palvelijansa puhuivat enemmänkin Herraa Jumalaa ja hänen palvelijaansa Hiskiaa vastaan.
17. Hän kirjoitti myös kirjeen herjatakseen Herraa, Israelin Jumalaa, ja puhuakseen häntä vastaan. Siinä sanottiin: ”Niin kuin muiden maiden kansojen jumalat eivät ole pelastaneet kansojaan minun käsistäni, niin ei Hiskiankaan Jumala ole pelastava kansaansa minun käsistäni.”
18. Jerusalemin kansalle, jota oli muurilla, he huusivat kovalla äänellä juudankielellä nostaakseen heissä pelkoa ja kauhua, että saisivat kaupungin valloitetuksi.
19. He puhuivat Jerusalemin Jumalasta kuten muiden kansain jumalista, jotka ovat ihmiskätten tekoa.
20. Kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Aamoksen poika, rukoilivat tämän tähden ja huusivat taivaan puoleen.

Assurin armeijan tuho ja Sanheribin kuolema

21. Silloin Herra lähetti enkelin, joka surmasi kaikki sotilaat, ruhtinaat ja päälliköt Assurin kuninkaan leirissä, niin että hän häpeä kasvoillaan palasi takaisin maahansa. Kun hän kerran meni jumalansa temppeliin, hänet surmasivat siellä miekalla ne, jotka olivat lähteneet hänen omasta ruumiistaan.
22. Näin Herra vapahti Hiskian ja Jerusalemin asukkaat Sanheribin, Assurin kuninkaan, käsistä ja kaikkien käsistä, ja hän johdatti heitä joka taholla.
23. Monet toivat Herralle lahjoja Jerusalemiin ja kalleuksia Hiskialle, Juudan kuninkaalle. Hän kohosi sen jälkeen kaikkien kansojen silmissä.

Hiskian sairaus, paraneminen, ylpeys ja nöyrtyminen

24. Niihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Niin hän rukoili Herraa, joka vastasi hänelle ja antoi hänelle tapahtua ihmeen.
25. Hiskia ei kuitenkaan palkinnut hyvää hyvällä, vaan hänen sydämensä ylpistyi. Sen johdosta hänen ja Juudan ja Jerusalemin osaksi tuli [Herran] viha.
26. Mutta kun Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, Herran viha ei kohdannut heitä Hiskian päivinä.
27. Hiskialle tuli hyvin paljon rikkautta ja kunniaa. Hän hankki itselleen aarteistoja, hopeaa, kultaa, kalliita kiviä, hajuaineita, kilpiä ja kaikkinaisia kallisarvoisia kaluja,
28. varastoja jyvä-, viini- ja öljysatoa varten, talleja kaikenlaisille juhdille sekä karjalaumoja tarhoihin.
29. Hän rakennutti itselleen kaupunkeja ja hankki suuret laumat pikkukarjaa ja nautakarjaa, sillä Jumala oli antanut hänelle erittäin suuren omaisuuden.
30. Hiskia myös tukki Giihonin veden yläjuoksun ja johti veden alas, länteenpäin, Daavidin kaupunkiin. Hiskia menestyi kaikessa, mitä hän teki.
31. Niinpä Jumala vain tullakseen tuntemaan kaiken, mitä hänen sydämessään oli, jätti hänet niiden Baabelin ruhtinasten lähettiläiden koeteltavaksi, jotka oli lähetetty hänen luokseen tiedustelemaan ihmettä, mikä oli tapahtunut maassa.
32. Mitä muuta on kerrottavaa Hiskiasta ja hänen hurskaista teoistaan, se on kirjoitettuna profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, näyssä, Juudan sekä Israelin kuningasten kirjassa.
33. Hiskia meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin siihen, mistä noustaan Daavidin jälkeläisten haudoille. Koko Juuda ja Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunniaa, kun hän kuoli. Hänen poikansa Manasse tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

33. LUKU

Manasse Juudan kuninkaana (687-642 eKr.)

1. Manasse oli 12-vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa 55 vuotta*.
2. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niiden kansojen kauhistavien tekojen mukaan, jotka Herra oli karkottanut israelilaisten tieltä.
3. Hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli kukistanut, pystytti alttareja baaleille, teki aseroja sekä kumarsi ja palveli kaikkea taivaan joukkoa*.
4. Hän teki alttareja myös Herran temppeliin, josta Herra oli sanonut: ”Jerusalemissa on minun nimeni oleva ainiaan.”
5. Hän rakensi alttareja kaikelle taivaan joukolle Herran temppelin molempiin esipihoihin.
6. Hän myös pani poikansa kulkemaan tulen läpi Ben-Hinnomin laaksossa, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja velhoutta sekä hankki itselleen vainaja- ja tietäjähenkien manaajia. Hän teki paljon sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.
7. Teettämänsä veistetyn kuvapatsaan hän asetti Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojalleen Salomolle: ”Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista, minä asetan nimeni ainiaaksi.
8. Minä en enää kuljeta Israelin jalkoja pois siitä maasta, jonka olen määrännyt teidän isillenne, jos Israel vain tarkoin noudattaa kaikkea, mitä olen käskenyt, koko lakia, käskyjä ja oikeuksia, jotka on annettu Mooseksen kautta.”
9. Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään enemmän pahaa, kuin olivat tehneet ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.
10. Herra puhui Manasselle ja hänen kansalleen, mutta he eivät kuunnelleet.

Manassen vankeus ja nöyrtyminen

11. Niin Herra toi Assurin kuninkaan sotapäällikköjä heidän kimppuunsa. He ottivat Manassen kiinni koukuilla, kytkivät hänet vaskikahleisiin ja veivät hänet Baabeliin.
12. Ahdingossa ollessaan hän etsi Herran, Jumalansa, mielisuosiota ja nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan* edessä.
13. Kun Manasse näin rukoili, Jumala myöntyi, kuuli hänen rukouksensa ja toi hänet takaisin Jerusalemiin, hänen valtakuntaansa. Silloin Manasse tuli tietämään, että Herra on Jumala.

____________________________________

Room 15:23 – 16:7

23. Nyt minulla ei enää ole työaluetta* näillä seuduilla. Kun jo monia vuosia olen halunnut tulla luoksenne,
24. niin minä, milloin sitten matkustankin Espanjaan, käyn teidän luonanne. Toivon näet sitä kautta matkustaessani näkeväni teidät ja teidän eteenpäin auttamananne pääseväni sinne, kunhan ensin olen jonkin verran saanut tyydytystä seurastanne.

Matka Jerusalemiin

25. Tällä kertaa matkustan Jerusalemiin viemään pyhille avustusta.
26. Makedonia ja Akaia ovat halunneet kerätä yhteisen lahjan köyhyydessä eläville Jerusalemin pyhille.
27. Niin he ovat halunneet, ja he ovatkin sen heille velkaa. Kun muihin kansoihin kuuluvat ovat [uskoon tullessaan] päässeet osallisiksi heidän hengellisistä aarteistaan, niin heillä puolestaan on velvollisuus auttaa näitä aineellisesti.
28. Suoritettuani tehtäväni ja vietyäni perille tämän keräyksen tuoton matkustan teidän kauttanne Espanjaan.
29. Tiedän, että tullessani teidän luoksenne tuon mukanani Kristuksen täyden siunauksen.
30. Veljet, pyydän teitä Herramme Jeesuksen Kristuksen ja Hengen rakkauden kautta auttamaan minua taistelussani rukoilemalla puolestani Jumalaa,
31. että pelastuisin joutumasta Juudean uskottomien käsiin, ja että Jerusalemia varten viemäni avustus olisi pyhille* mieluinen.
32. Niin minä, jos Jumala niin tahtoo, iloisin mielin luoksenne tullen virkistyisin seurassanne.
33. Rauhan Jumala olkoon kaikkien teidän kanssanne. Aamen.

16. LUKU

Foibe. Tervehdyksiä

1. Suosittelen teille sisartamme Foibea, Kenkrean seurakunnan palvelijaa*.
2. Ottakaa hänet vastaan Herrassa, kuten pyhien sopii, ja auttakaa häntä kaikessa, missä hän tarvitsee teitä. Hän on näet ollut monelle avuksi, myös minulle.
3. Tervehdys Priskalle ja Akylaalle, työkumppaneilleni Kristuksessa Jeesuksessa.
4. He ovat panneet henkensä alttiiksi minun tähteni. Heitä en kiitä vain minä, vaan myös kaikki kansojen seurakunnat.
5. Tervehtikää myös seurakuntaa, joka kokoontuu heidän kodissaan. Tervehdys Epainetukselle, rakkaalleni, joka on Aasian ensi hedelmä Kristukselle.
6. Tervehdys Marialle, joka on nähnyt paljon vaivaa teidän tähtenne.
7. Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle*, heimolaisilleni ja vankilatovereilleni, jotka ovat arvossa pidettyjä apostolien keskuudessa ja ovat ennen minua olleet Kristuksessa.

____________________________________

Ps 25:16-22

16. Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja avuton.
17. Sydämeni pakahtuu tuskasta. Päästä minut ahdistuksistani.
18. Katso kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki syntini anteeksi.
19. Huomaa, kuinka paljon minulla on vihollisia! Heidän vihansa on väkivaltainen ja julma.
20. Varjele minun elämäni* ja pelasta minut. Älä salli minun tulla häpeään, sillä sinuun minä turvaan.
21. Nuhteettomuus ja oikeamielisyys varjelkoon minua. Sinulta minä odotan apua.
22. Jumala, vapahda Israel sen kaikesta hädästä.

____________________________________

Snl 20:16-18

16. Ota viitta siltä, joka toista takasi, ja pidä se panttina vieraan puolesta.
17. Petoksella saatu leipä on miehelle makea, mutta perästäpäin hän saa suunsa täyteen soraa.
18. Neuvotellen suunnitelmat vahvistuvat, ja sinun on käytävä sotaa neuvokkuudella.

Scroll to Top