Lähi-Idän lämpimässä ilmanalassa rypälemehu ei kauaa säilynyt pilaantumatta. Hapattaminen ja käyttäminen mahdollistivat juoman säilymisen. Viinissä oli käymisen myötä alkoholia, toisissa enemmän, toisissa vähemmän. Tavallisesti viiniä laimennettiin reilusti ruokajuomaksi, eikä se ruokailun yhteydessä nautittuna yleensä päihdyttänyt. Mutta viinin runsasta nauttimista pidetään Raamatussa ajattelemattomana, koska siitä juopuu. Juopuminen laskee kontrollia. Ihminen toteuttaa juopuneena vapaammin syntisyyttään kuin selvinpäin.
Ef 5:18 ”älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä…”
Lk 21:34 ”Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta…”
Snl 20:1 ”Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.”
Snl 23:29,30 ”Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.”
Js 5:11,22 Voi niitä, jotka aamuvarhaisesta väkijuoman jäljessä juoksevat ja iltamyöhään viipyvät viinistä hehkuvina! …Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa…
1Tm 5:23 ”älä enää juo vain vettä, vaan käytä vähän viiniä vatsasi tähden ja usein uudistuvien vaivojesi vuoksi.”
Vastaaja: Jarmo Sormunen