Uudestisyntyminen    / Utelias

Kansanlähetyksellä on uudestisyntymiseen ja vanhurskauttamiseen virallinen kanta, joka läytyy paperista nimeltä Kansanlähetyksen ohjelma (osoitteessa https://kansanlahetys.fi/keita-olemme/identiteetti-ja-oppiperusta/).

Ote Kansanlähetyksen ohjelmasta:

1.6. VANHURSKAUTTAMINEN JA UUDESTISYNTYMINEN

Ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskon kautta. Ihminen ei voi pelastua omin suorituksin. Pelastuksen perustus on kokonaan meidän ulkopuolellamme tapahtuneissa Jumalan suorittamissa pelastusteoissa, joihin emme voi emmekä saa lisätä mitään. Siitä huolimatta kaikki eivät pelastu. Jos ihminen pysyy epäuskossaan, hän hukkuu iankaikkiseen kadotukseen. Vain ne pelastuvat, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen Vapahtajanaan, sillä “joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark 16:16).

Evankeliumin vastaanottaminen edellyttää Jumalan lain hengellistä työtä ihmisessä. Jokainen ihminen tuntee luomisen perusteella jossakin määrin Jumalan lain ja kokee sen vuoksi syyllisyyttä ja ahdistusta. Tämä Jumalan lain yleinen tunteminen ei kuitenkaan johda ihmistä Kristuksen luo ilman selvää ja ehdotonta Jumalan lain julistamista. Pelastavan uskon syntymiseksi ihmisen on siten saatava kuulla sekä lain että evankeliumin julistamista.Kun ihminen kuulee evankeliumin ja turvautuu uskossa Jeesukseen Kristukseen, Jumala lukee hänen hyväkseen Jeesuksen täydellisen vanhurskauden ja sovitustyön ja antaa hänelle kaikki synnit anteeksi. Tämä jumalattoman vanhurskauttaminen tapahtuu yksin Jumalan armosta Jeesuksen tähden. Usko ei lisää mitään Kristuksen vanhurskauteen, mutta uskon välityksellä ihminen tulee osalliseksi hänelle jo Kristuksessa lahjoitetusta ja häntä odottavasta vanhurskaudesta. Vanhurskauttamisen seurauksena ihminen uudestisyntyy ja Pyhä Henki sekä hänessä koko Kolmiyhteinen Jumala tulee ihmiseen asumaan.  Uudestisyntymisessä ihmisen oma luonto ei muutu, vaan hänen uusi elämänsä on seurausta Kolmiyhteisen Jumalan asumisesta hänessä. Vaikka uudestisyntyminen onkin uskosta tapahtuvan vanhurskauttamisen seuraus eikä sen edellytys, ei vanhurskauttamista ja uudestisyntymistä voi ajallisesti erottaa toisistaan. Vanhurskauttaminen ja uudestisyntyminen tapahtuvat sillä hetkellä, kun ihminen turvautuu evankeliumiin syntien anteeksiantamuksesta. Tämä turvautuminen on jo pelastavaa uskoa. Jumala synnyttää vanhurskauttavan uskon ja lahjoittaa pelastuksen armonvälineitten – Jumalan sanan sekä kasteen ja ehtoollisen – kautta. Kristuksen pelastusteko, joka on pelastuksemme perusta, on yksin Jumalan työ. Samoin on pelastavan uskon syntyminenkin yksin Jumalan työ. Jeesus sanoo:”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt” (Joh 6:29).

Jumala tahtoo lahjoittaa jokaiselle Kristukseen omana Vapahtajanaan turvautuvalle pelastusvarmuuden. Ihmisen kokema pelastusvarmuus ja rauha syntien anteeksiantamuksesta ei ole kuitenkaan syntien anteeksiantamuksen ja pelastumisen edellytys, vaan tämä varmuus ja lepo on seurausta siitä, että ihmisellä on jo uskon kautta Jeesukseen Kristukseen rauha Jumalan kanssa. Johannes kirjoittaa:”Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä” (1 Joh 5:13).

Vastaaja: Jarmo Sormunen

Jarmon vastauksesta ja Kansanlähetyksen ohjelmasta sekä Raamatun sanaa tutkimalla voidaan nähdä sama asia: Ihmisen uudestisyntymisen hetki ei ole välttämättä ihmisellä tiedossa. Jumala ei laita meihin ihmiselle näkyvää merkkiä uudestisyntymisen hetkellä. Tällä lienee oma syynsä.
 
Oleellista on se, että turvaanko ja uskonko nyt Jeesukseen? Mikä on hengellinen tilanteeni nyt? Ehkä meille ei ole annettu näkyvää merkkiä uudestisyntymisestä sen vuoksi ettemme tuudittautuisi aikaa sitten tapahtuneeseen tapahtumaan, vaan että turvaisimme ja uskoisimme nyt Jeesukseen. Että yhteytemme Jeesukseen olisi elävä tänä päivänä. Että kehittäisimme yhteyttä Häneen joka päivä. Että olisimme päivä päivältä lähempänä Jeesuksen ristiä. Että oppisimme tänä päivänä jotain Jeesuksesta ja Taivaan valtakunnasta. Että suuntaisimme tulevaan, ei menneeseen.
 
Vastaaja: Olli-Pekka Jalovaara