Näistä kirjoituksista on syntynyt useita selityksiä ja kommentaareja, esim:- Midrash juutalainen Raamatun tekstien kommentaarikokoelma, (vrt. halakha).- Mishna juutalainen Raamatun rinnalla kulkeneen suullisen perinteen pohjalle syntynyt tekstikokoelma, joka syntyi n. 200-luvulle jKr; osa halakhaa.- Talmud (hepr. ”opiskella”) juutalaisen suullisen lain kirjoitettu perinne, jota alettiin koota 500-luvun alussa Babyloniassa; juutalaisuuden tärkein teksti Raamatun jälkeen.
Juutalaisuudessa on useita uskonnollisia kirjallisia lähteitä. Toora (hepr. ”laki”) käsittää kirjat, jotka muodostavat kristittyjen Vanhan testamentin viisi Mooseksen kirjaa:- Bereshsit – Genesis – 1Ms- Shemot – Exodus – 2Ms- Vayikra – Leviticus – 3Ms- Bamidbar – Numeri – 4Ms- Devarim – Deuteronomium – 5MsMuut osat juutalaisessa kaanonissa ovat:- Neviim – Profeetat- Ketuvim – Kirjoitukset. Netissä on paljonkin tooraan ja kirjoitettuun suullliseen perinteeseen liittyvää materiaalia.
Kristittynä suhtaudun tuohon juutalaisen kirjallisuuden käsitykseen seitsemästä arkkienkelistä hyvin varauksellisesti. Kaikki opetukset, myös juutalaisen uskonnollisen kirjallisuuden opetukset on koeteltava Raamatulla. Raamattu ei mainitse kuin kaksi enkeliä nimeltä, Mikaelin ja Gabrielin. Kaikkiin ns. enkelihierarkioihin kannattaa suhtautua varauksella. Silloin on aina kyse enemmän tai vähemmän inhimillisestä mielikuvituksesta. Usein näillä hierarkioilla pyritään mutkan kautta perustelemaan joitakin inhimillisiä hierarkioita.
Vastaaja: Jarmo Sormunen