Kuinka monta nimeä löytyy Raamatusta Jumalalle: Jumalan itsensä ihmisille kertomat ja ihmisten antamat Jumalaa kuvaavat/tarkoittavat nimet?
Jumalan nimet kuvaavat Hänen olemustaan, luonnettaan ja ominaisuuksiaan. Siihen kuinka monta Jumalan nimeä Raamatusta löytyy, en pysty vastaamaan. Vaikeutena on se, mikä tulkitaan Hänen nimekseen ja mikä hänen ominaisuudekseen. Esimerkiksi lause “Jumala on rakkaus” (1Jh 4:8) voidaan ymmärtää kuvaavan sekä Jumalan ominaisuuksia että Hänen nimeään.
Vanhassa testamentissa Jumalasta käytetään pääsääntöisesti kolmea nimeä. Nämä esiintyvät erilaisissa yhteyksissä, jotka kuvaavat millä tavalla Jumala on esimerkiksi Jahve ja El (Elohim). Uudessa testamentissa ilmoitetaan Jumalan nimi Jeesuksessa. Hän on kaikkien Jumalan nimien täyttymys. Hän on Luoja-Jumala, Liiton-Jumala, Herra-Jumala jne. Johanneksen evankeliumissa Hän lausui seitsemän kertaa Jumalan itsensä lausuman sanomattoman nimen, jota kukaan ihminen ei saanut kuoleman uhalla lausua: “Minä Olen“.
Jumalan nimeen tulee suhtautua äärimmäisellä kunnioituksella. Käskyissä varoitetaan käyttämästä Hänen nimeään väärin. “älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä” (2. Moos. 20:7). Daavid lauloi: “Ylistän Herran, Korkeimman, nimeä” (Ps. 7:18). “Hän on pelottava, hän on pyhä!” (Ps. 111:9). “Ylistäkööt nämä kaikki Herran nimeä, sillä hänen nimensä yksin on ylhäinen” (Ps. 148:13). Jumalan nimen pyhittääkseen juutalaiset eivät lausuneet Hänen nimeään Jahve ääneen van kiersivät ongelman lausumalla sen tilalla sanan Adonai.
Jahve-nimeä on käytetty Vanhassa testamentissa Jumalan nimistä kaikkein eniten (yli 6800 kertaa). Se juontuu Jumalan Moosekselle ilmaisemasta nimestä “Ehje”, “Minä olen”. Nimi korostaa siten Jumalaa kaiken lähtökohtana, Luojana ja olemassaolon lähteenä. Nimen ymmärretään korostavan myös Jumalan liittouskollisuutta ja armoa (2. Moos. 15:2,3; Hoos. 12:5,6).Jahve-nimeen liittyy Vanhassa testamentissa monia Jumalaa kuvaavia luonnehdintoja. Niistä kaikkein yleisin on Jahve Adonai – Jumala on Herra (sanapari on yleensä käännetty suomeksi “Herra Herra”). Muita Jumalaa kuvaavia luonnehdintoja ovat esimerkiksi:
- “Jahve Tsidkenu” – Herra minun vanhurskauteni (Jer. 23:6);
- “Jahve Rohi” – Herra minun paimeneni (Ps. 23:1);
- “Jahve Jireh” – Herra joka näkee (1 Moos. 22:14);
- Jahve Shalom – Herra minun rauhani (Tuom. 6:24);
- Jahve Shammah – Herra on läsnä (Hes. 48:35);
- Jahve Nissi – Herra minun voiton lippuni (2 Moos. 17:15).
Toinen Vanhassa testamentissa Jumalasta käytetty nimi on El (Eloah). Sen monikkomuotoa Elohim käytetään yksikköä enemmän. Se on ensimmäinen Jumalasta käytetty nimi Raamatussa (1Ms 1:1). Vaikka se on monikossa, sillä tarkoitetaan yhtä Jumalaa. Nimen voi siten nähdä viittaavan Jumalan kolminaisuuteen. Tämä nimi ilmaisee samalla Hänen jumalallista voimaansa (1. Moos. 1:1; 2. Moos. 20:2; Dan. 9:4). Elyon (“Korkein”) ja El Elyon (“Korkein Jumala”) korostavat hänen asemaansa kaiken yläpuolella (1. Moos. 14:18 – 20; Jes. 14:14). Shaddai (“Kaikkivaltias”) ja El Shaddai (“Jumala Kaikkivaltias”) esittävät Jumalan kaikkivaltiuden siunauksen ja lohdun lähteenä (2. Moos. 6:3; Ps. 91:1).
Uudessa testamentissa Jumalan nimeä Jahve ei esiinny lainkaan! Sitä vastaa nimi Jeesus. Siinä missä Vanhassa testamentissa käytetään sanaa Adonai, “Herra”, esiintyy Uudessa testamentissa sana Kyrios. Siten Uuden testamentin ilmaus Jeesus Herra vastaa Vt:n sanaparia Jahve Adonai. Kun alkuseurakunta julisti: “Jeesus on Herra” se itseasiassa kuulutti: “Jeesus on Jumala!” Muuten Uuden testamentin kreikankielessä käytetään Jumalasta nimeä Theos. Sillä korvataan heprealainen ilmaus Elohim.Uudessa testamentissa kutsutaan Jumalaa monessa kohdassa Isäksi (esim. Rm 8:15). Joissakin yhteyksissä Jumala ilmoitti itsensä myös Vanhassa testamentissa isänä (5Ms 32:6; Js 63:16; Jr 31:9; Ml 2:10; vrt. 2Ms 4:22; 5Ms 32:19).
Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Jeesus antoi Jumalalle kasvot ja nimen. Hänessä Jumalasta Vanhassa testamentissa käytetyt nimet saivat konkreettisen täyttymyksen. Jeesus on Jumala ihmisenä. Erityisesti Johanneksen evankeliumin opetus Jeesuksesta korostaa Hänen jumaluuttaan. Hän otti huulilleen ainakin seitsemän kertaa Jumalan nimen “Minä olen”. (Jh 6:35; 8:12; 10:9; 10:11; 11:25; 14:6; 15:1) Jeesus sanoi tulleensa Isänsä nimessä (Jh 5:43). Paavali kirjoittaa: “Sen tähden onkin Jumala Hänet korkealle korottanut ja antanut Hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,…, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Fl 2:9-11)
Vastaaja: Jarmo Sormunen