Mikä on kristinuskon jumalakuva, entä ihmiskuva?   

Kysymyksiä Raamatusta VANHACategory: ApologetiikkaMikä on kristinuskon jumalakuva, entä ihmiskuva?   
vastausn asked 4 vuotta ago

Mikä on kristinuskon jumalakuva, entä ihmiskuva?
Kristinuskon ydin?

2 Answers
vastausn answered 4 vuotta ago

Kristinuskon mukaan ihminen on syntinen, luonnostaan perisynnin vallassa ja syyllinen Jumalan edessä. Hän on ansainnut iankaikkisen kadotuksen. Jumala on kolmiyhteinen, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Pyhyytensä tähden Jumala ei voi katsoa ihmisen syntiä läpi sormien. Siksi Hän tuli itse ihmiseksi ja sovitti syntimme kuolemalla täydellisenä ihmisenä niiden edestä ja näin sovittamalla niiden ansaitseman rangaistuksen. Jos ihminen laittaa turvansa tähän sovitustyöhön, hän pelastuu ja pääsee ikuiseen taivaaseen.

[bctt tweet=”Ihminen on syntinen ja Jumala ei voi katsoa tätä sormiensa lävitse. Jeesus sovitti ihmisen ansaitseman rangaistuksen ristillä. Jos ihminen laittaa turvansa tähän sovitustyöhön, hän pelastuu ja pääsee ikuiseen taivaaseen”]

Kristittyinä katsomme elämäämme ikäänkuin seuraavien neljän perusvärin läpi.

Luomisen vihreä. Ihminen on Jumalan luoma. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, täydelliseksi ja virheettömäksi. 1Ms 1:27,31 ”Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. …Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.” Ihmisen ruumis, sielu ja henki kirkastivat luojansa kunniaa. Hänet luotiin yhteyteen Jumalan ja lähimmäisensä kanssa. Kaikki kykymme, myös kykymme oppia, ovat Jumalan meihin luomaa. Ihminen sai tehtävän, viljellä ja varjella ympäristöään. 1Ms 1:28 ”Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”. Jumala loi meidät luoviksi ja sosiaalisiksi yksilöiksi, joiden oli tarkoitus kirkastaa elämällään Luojaansa.

Lankeemuksen musta. Ihminen on turmeltunut. Syntiinlankeemuksessa ihmisen suhde Jumalaan rikkoutui. 1Ms 3:6-8 ”Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. Silloin aukenivat heidän molempien silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.” Syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen turmeltui niin sielunsa, ruumiinsa kuin henkensäkin puolesta. Ajassa, paikassa ja historiassa tapahtunut lankeemus on ainoa johdonmukainen selitys sille vajavaisuudelle, pahuudelle ja tuskalle, jota ihminen näkee maailmassa ja itsessään. Lankeemus vaikutti kaikkeen ihmisen elämässä, myös hänen ajatteluunsa, tietoonsa ja moraaliinsa. Kadottaessaan yhteyden Jumalaan hän menetti yhteytensä paitsi Jumalaan absoluuttiseen totuuteen, myös lähimmäiseensä. 1Ms 3:9-13 ”Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: ”Missä olet?” Hän vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin”. Ja hän sanoi: ”Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin”. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: ”Mitäs olet tehnyt?” Vaimo vastasi: ”Käärme petti minut, ja minä söin”. Rakkaudellisen yhdessäolon rikkoi keskinäinen syyttely ja syntipukin etsiminen. Lankeemus ei kuitenkaan turmellut kokonaan ihmisen kykyä oppia. Mutta se antoi sille väärän suunnan. Ihmisen ajattelua ja tiedon etsintää ohjaa itsekkyys ja ylpeys.

Sovituksen punainen. Meidät on sovitettu. Jumala sovitti ihmiskunnan lankeemuksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kuoleman kautta. 2Kr 5:19 ” Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.” Tämä sovitustyö koski niin ihmisen tekoja kuin hänen luontaista taipumustaan pahaan. Turvautuessaan tähän sovitukseen ihminen saa anteeksi syntinsä ja pääsee uudelleen Luojansa yhteyteen. Se ei merkitse, että hänestä tulisi täydellinen ja erehtymätön. Oman vajavaisuuden ja Jumalan armon tiedostaminen antaa ajattelulle ja oppimiselle oikean lähtökohdan ja suunnan. (Ei se ole välttämättä viisas, joka paljon tietää. Se on viisas, joka muistaa olevansa armahdettu syntinen, jolla on oikea ihmiskuva.) 1Kr 8:1-3 ”Mitä sitten epäjumalille uhrattuun lihaan tulee, niin tiedämme, että meillä kaikilla on tieto. Tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niin kuin tietää tulee; mutta joka rakastaa Jumalaa, sen Jumala tuntee.” Snl 9:10 ”Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä.”

Lunastuksen kultainen. Meidät lunastetaan kerran taivaaseen. Ihmisellä on päämäärä. Meidät on tarkoitettu ikuiseen yhteyteen Luojamme kanssa. Tässä elämässä ihminen on Häneen yhteydessä uskon kautta, taivaassa tuo yhteys on näkyvää todellisuutta. Fl 3:20,21 ”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.” Ihmiselle ei tule tarjota valmiuksia ainoastaan ajallista elämää varten. Ikuisen näkökulman huomioiminen tuo elämäämme tavoitteen ja suunnan – taivaan.Ketään ei pelasteta väkisin. Jumala kysyy meiltä, tahdommeko uskoa Kristukseen ja päästä taivaaseen. Kun vastaamme myöntävästi Jumala ottaa meidät lapsekseen ja antaa Pyhän Hengen sisimpäämme. hän auttaa meitä matkallamme taivaaseen. Jaksaaksemme perille asti tarvitsemme näitä neljää ”pääväriä” joka päivä.

Vastaaja: Jarmo Sormunen

Scroll to Top