Tuhatvuotisessa valtakunnas on paholainen sidottu, niin ettei se pääse eksyttämään kansoja (oliko se nyt ihan tuossa muodossa mutta kuitenki), mutta tässä ajassa paholainen on jo Raamatunkin mukaan kuin ärjyvä jalopeura ja tekeytyy valkeuden enkeliksi. Väite, että tuhatvuotinen valtakunta on jo nyt? Voiko olla jos Raamattu ilmoittaa asiasta kuitenkin toisin?
Tämä alue on kristillisten kiistakirjoitusten vakiotavaraa. Oma käsitykseni on, että tuhatvuotinen valtakunta ei ole nyt. Raamattu ei ymmärtääkseni opeta niin. Voimakkain peruste sille on juuri mainitsemasi saatanan riehuminen itse asiassa kenties vapaammin kuin koskaan ennen.
Vanhassa Testamentissa on runsaasti profetioita Messias-valtakunnasta, jossa rauha ja vanhurskaus hallitsevat. Esimerkiksi:
- 1Ms 15:18-21 “Sinä päivänä Herra teki Abramin kanssa liiton, sanoen: “Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan, Egyptin virrasta aina suureen virtaan, Eufrat-virtaan saakka…”
- Jes 2:2-4 “Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ” Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana”. Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.”
- Jes 11:1-10 “Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki. Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side. Silloin susi asuu karitsan kanssa, ja pantteri makaa vohlan vieressä; vasikka ja nuori leijona ja syöttähärkä ovat yhdessä, ja pieni poikanen niitä paimentaa. Lehmä ja karhu käyvät laitumella, niiden vasikat ja pennut yhdessä makaavat, ja jalopeura syö rehua kuin raavas. Imeväinen leikittelee kyykäärmeen kololla, ja vieroitettu kurottaa kätensä myrkkyliskon luolaan. Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta, niin kuin vedet peittävät meren. Sinä päivänä pakanat etsivät Iisain juurta, joka on kansojen lippuna, ja hänen asumuksensa on oleva kunniata täynnä.”
- Miika 4:1-4 “Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat. Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: “Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana.” Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. He istuvat kukin oman viinipuunsa ja viikunapuunsa alla kenenkään peljättämättä. Sillä Herran Sebaotin suu on puhunut.”
Juutalaisuudessa odotettiin valtakuntaa, joka olisi sekä konkreettinen että hengellinen. Näkyvän valtakunnan odotus oli niin voimakasta, että juutalaiset eivät uskoneet valtakunnan tulevan ensin alhaisessa muodossa nasaretilaisen puusepän pojan kautta, sisäisenä, hengellisenä valtakuntana. Huom! Tällaista aikaa ei ole vielä koskaan ollut. Kerran se koittaa. Nyt elettävä seurakunta-aika ei ole tällaista.
Ilmestyskirjassa sanotaan 20:1-5 : “Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään. Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa. Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.”
Emme ole vielä nähneet tuota ensimmäistä ylösnousemusta, jonka jälkeen 1000-vuotinen valtakunta tulee. Emme ole nähneet Kristuksen paluuta, jonka tulemuksen yhteydessä vihollinen sidotaan. Emmekä todellakaan elä vielä rauhan aikaa, jolloin aurat taotaan miekoiksi jne. Emme ole nähneet vielä saatanan sitomista.
Ilm 20:1-3:n mukaan saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä. Koko luvun kohdalla on merkittävä kysymys, mikä on kuvainnollista, mikä konkreettisesti ymmärrettävää. Millaiset ovat saatanan kahleet? Missä on syvyys, johon hänet sidotaan? Millaiset ovat nuo syvyyden avaimet? Millaisella sinetillä hänen vankilansa sinetöidään? Emme tiedä. Kuvaus lienee ainakin jossain määrin vertauskuvallista. Sen sijaan 1000 vuoden ajanjakso ilmaistaan tarkkana, konkreettisena ja monta kertaa, ikään kuin alleviivaten. Saatanan sitominen merkinnee, että se ei saa villitä ja kiusata ihmisiä vapaasti, niin kuin nyt. Saatanaa ei ole vielä sidottu.
Miksi tällainen ajanjakso? Miksei kerralla luoda uusia taivaita ja uutta maata? Yksi ehdotus: Jumala näyttää, millaista elämä on maan päällä ilman kiusaajaa. Se on rauhaa ja iloa. Mutta sekään ei poista perusongelmaa. Inhimillistä pahuutta, syntisyyttä, ei voi olosuhteilla kitkeä pois. Heti kun siihen on mahdollisuus, ihmiskunta yhtyy jälleen saatanan kapinaan. Ainoa ratkaisu on anteeksiantamus.
Tuhatvuotisen valtakunnan ymmärtäminen eräänlaiseksi vertauskuvalliseksi ajaksi, joka olisi tätä seurakunnan aikaa, edellyttää toisten Raamatun kohtien unohtamista ja toisten selittämistä äärimmäisen symbolisesti. Mielestäni tuo teoria vuotaa kuin seula. Totuuden nimessä on sanottava, että kirjaimellisen ja vielä tulevan messiasvaltakunnankin kohdalla on tulkintaongelmia. Mutta ne eivät ole käsittääkseni lainkaan samaa luokkaa tuossa “seurakunta-ajan” teoriassa.
Vastaaja: Jarmo Sormunen