Jokainen ihminen saa kerran yläsnousemusruumiin. Toiset viettävät siinä ikuisuutensa taivaassa, toiset kadotuksessa.
1. Ensimmäinen ylösnousemus: Se, joka uskoo Jeesukseen elämänsä aikana, pääsee mukaan ensimmäiseen ylösnousemukseen (“Elämän ylösnousemukseen”). Se tapahtuu Kristuksen palatessa maan päälle. Tässä. ylösnousemuksessa olevat saavat olla aina Jeesuksen kanssa ja pääsevät lopulta taivaaseen. (1Kr 15:51-52 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa; sillä pasuuna soi, ja (uskossa) kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Ilm 20:6 Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa.)
2. Toinen ylösnousemus: Se, joka ei laita toivoaan Kristuksen sovitustyöhön, on mukana toisessa ylösnousemuksessa (“Tuomion ylösnousemuksessa”). Tämä tapahtuu vasta Kristuksen tulon yhteydessä maan päälle perustettavan tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen. (Ilm 20:5 Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.) Kaikki ne, jotka eivät olleet ensimmäisessä ylösnousemuksessa tulevat Jumalan tuomiolle toisessa ylösnousemuksessa. Tässä tuomioistuimessa tuomitaan kadotukseen ne, jotka eivät ole uskoneet Jumalan ilmoittamaa totuutta. Ne, jotka ovat turvautuneet Jumalan armoon tuhatvuotisen valtakunnan aikana, pääsevät taivaaseen. (Ilm 20:11-12 Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.) Tuomioperusteeena ovat tuolloin teot, omantunnon todistus, luonnollinen jumalatuntemus (Rm 1:19-21, 2:14-16). Ainoa armahdusperuste on Kristuksen sovitustyö.
3. Taivaasta: Taivas on onnen, ilon, rauhan ja rakkauden ikuinen olotila. Se on paikka, jonne Jeesukseen uskovat ihmiset pääsevät tämän elämän jälkeen. (Ilm 21:3-4 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: “Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.”) Jokainen ihminen on alunperin tarkoitettu taivaaseen. On kamala asia, että Jumalan luomia ihmisiä on kerran valtavat määrät kadotuksessa, kivun, tuskan, yksinäisyyden ja pelon ikuisessa paikassa.
4. Ylösnousemusruumiista: Ylösnousemusruumis, jonka me kerran saamme, on samantyyppinen kuin Jeesuksen ylösnousemusruumis. Se on toisenlaista ainetta, materiaa, kuin nykyinen ruumiimme. Paavali kuvaa sitä näin: 1Kr 15:35-37, 42-44 Mutta joku ehkä kysyy: “Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?” Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole! Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa. …Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa; kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa; kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on sielullinen ruumis, niin on myös hengellinen.
Vastaaja: Jarmo Sormunen