Jos Juudas ei olisi pettänyt Jeesusta, Hänet olisi pettänyt joku toinen. Pettäjiä aina riittää. Samoin ei voi ajatella, että jos syntyy mellakka kaupungissa ja sen kaupat ryöstetään, niin voisin osallistua ryöstämiseen, koska kaupat tulevat joka tapauksessa ryöstetyiksi. Tai jos kärsin nälkää, voin varastaaa, koska siitä seuraa hyvää, nimittäin se, että saan täyden vatsan. Syntiä ei voi perustella sillä, että siitä seuraa jotain hyvää, koska se on itsessään väärin. Se on sitä, että valitsen pahan. Jos Juudas ei. olisi pettänyt, olisi sen tehnyt toinen. Mutta pettäessään Juudas itse valitse osallisuuden vääryyteen. Juudaksen pettäminen ei myöskään ollut mitään vahingossa tapahtunutta, vaan hän möi Jeesuksen hyvästä rahasummasta.
Vaikka Juudas teki väärin, lopulta kyse ei ole siitä kuka petti Jeesuksen. Hän oli jo edeltä päättänyt sovittaa ihmiskunnan synnit. Jeesus meni vapaaehtoisesti sovittamaan ihmisen synnit. Häntä ei pakotettu siihen. Pettäminen ei vienyt häntä ristille, vaan meidän syntimme. Hän meni sovittamaan meidän syntejä sinne. Pettäminen oli yksi synti muiden joukossa, mutta oli erittäinen vakava ainakin Jeesuksen sanojen mukaan.
Niin, Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, että hän ei olisi syntynyt.”
Mark.14:21
Jeesus kohtasi paljon muutakin epäuskoa ja suunnitelmia Hänen tappamiseksikin. Mutta missään ei ole mainintaa, että vääryyttä tekeminen voisi olla oikein jollakin verukkeella. Varkaus on varkaus, pettäminen on pettämistä. Jos oletetaan, että Juudas ei olisi pettänyt, Jeesus olisi kuitenkin mennyt ristille jotain toista kautta, mutta Juudakselta olisi tämä vakava synti jäänyt tekemättä.
Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet. Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan,
Joh.11:53-54
Jeesus pystyi päättämään itse antaa henkensä tai olla antamatta. Mutta Hän päätti antaa Henkensä vapaaehtoisesti meidän puolestamme. Siitä eivät päättäneet ihmiset, ei Juudas, ei ylipapit, ei Pilatus eikä juutalaisten hengelliset johtajat vaan Jeesus itse.
Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni.”
Joh.10:17-18
Vastaaja: Olli-Pekka