Karismaattisilla ilmiöillä voi olla kolme lähdettä. Ne voivat olla Jumalan antamia, saatanan antamia tai ihmisen oman psyykkeen tuotosta. Jumalan antamissa armolahjoissa on Jumalan sormenjäljet. Pyhän Hengen antamina ne kirkastavat Kristusta ja Hänen sovitustyötään. Kysyessämme onko jokin ilmiö Jumalasta meidän tulisi tehdä ainakin kolme testiä: opetuksen sisältä (teologia), opettajan elämä (kilvoitus) ja opetuksen hedelmä (vaikutus seuraajissa).
Tärkein testi on tuo ensimmäinen: Mitä opetetaan ja mitä painotetaan? Pyhä Henki haluaa painottaa aina Kristusta. Opettajan elämän koettelemiseen littyy ennenkaikkea moraalinen puhtaus, valkeudessa vaeltaminen. Synnitöntä saarnamiestä ei ole olemassakaan, mutta armahdettuja syntisiä saarnamiehiä kyllä. Seuraajien elämässä näkyy opetuksen hedelmä. Mikäli opetus korostaa Kristuksen sovitustyötä, armon ymmärtämistä ja synnistä puhdistautumista, opetus tuottaa kestävää ja hyvää hedelmää. Mikäli opetus pyörii ilmiöiden ja pelkkien voimavaikutusten ympärillä, se kiinnittää seuraajat muuhun kuin Kristuksen uhriin. Silloin kun ihminen on liikenteessä, maistuu aina savi. Ihmisen luonnollinen syntisyys avaa sielullisuudelle kanavan, joka sotkee Jumalankin antamaa ilmoitusta. Kaikkien armolahjojen suhteen pitää muistaa, että ne ovat vajavaisia (1Kr 13:8-9). Esimerkiksi profeetalla on päällä aina kaksi ”radiota”, lihan radio ja Hengen radio. Se kumpi on kovemmalla, näkyy ja kuuluu myös profetoinnissa. Niin kielilläpuhuminen kuin kaikki muukin karismaattisuus on vajavaista.Joissakin liikehdinnässä saven maku on tuntuvampaa kuin toisissa. Kuitenkaan ei mitään liikehdintää tulisi hylätä vain sillä perusteella, miten savista toiminta on. Se mitä julistetaan, on sittenkin kaikkein tärkeintä. Henkilökohtaisesti uskon, että Nokian liikehdinnässä on aitoa Jumalan Hengen synnyttämää elämää. Mutta saven maku ja inhimillispsyykkinen kuohu on siinä myös voimakasta.
Armolahjojen koetteleminen Raamatun sanalla ja inhimillisen auktoriteetin alle alistuminen kuuluvat myös raittiiseen raamatulliseen karismaattisuuteen. Pyhän Hengen hedelmää on keskinäinen alamaisuus (Ef 5:18-21) ”älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.”Rukoilen tälle tämän liikehdinnän piiriin ja sen ympärille keskinäistä kunnioitusta ja nöyrää mieltä. Ennenkaikkea rukoilen sitä oman ylpeään sydämeeni. Anna Herra meidän sisimpäämme uudistus ja herätys.
Vastaaja: Jarmo Sormunen
Huom. Vastattu 19.4.2001